– Lahjoituksellaan Marcus Wallenbergin säätiö haluaa tukea Vaasan yliopiston kauppatieteellistä koulutus- ja tutkimustoimintaa, jossa nimenomaan johtaminen on yhtenä strategisena painopistealueena, kertoo Marcus Wallenbergin Liiketaloudellisen Tutkimussäätiön asiamies Stefan von Knorring.

– Vaasan yliopisto on erittäin otettu siitä, että Marcus Wallenbergin Liiketaloudellinen Tutkimussäätiö haluaa tukea yliopistomme kauppatieteen koulutusta ja tutkimusta. Tämä lahjoitus on erittäin merkittävä meneillään olevassa varainhankintakampanjassamme ja olemme siitä todella kiitollisia, sanoo yliopiston yhteyspäällikkö Mika Palosaari.

Valtio tukee yliopistojen varainhankintaa myöntämällä jopa kolminkertaisen vastinrahan yliopiston keräämää yksityistä pääomaa vastaan. Vaasan yliopiston varainhankinta päättyy 30.6.2017.

Lisätietoja: Yhteyspäällikkö Mika Palosaari, Vaasan yliopisto, p. 029 449 8522

Yliopistojen varainhankintakampanja

• Varainhankintakampanja valtakunnallisesti käynnissä 11/2014–6/2017
• Yritykset, yhteisöt ja yksityishenkilöt voivat osallistua
• Valtio maksaa jopa kolminkertaisen vastinrahan kerätylle summalle
• Yli 10 000 euron lahjoituksen voi kohdentaa suoraan tietylle alalle
• Verovähennysoikeus yritykselle ja yksityishenkilölle
• Vaasan yliopisto käyttää pääoman tuottoa suoraan opetuksen ja tutkimuksen hyväksi

Koulutusyhteistyö edistää opiskelun joustavuutta ja parantaa kandidaatti-, maisteri- ja tohtoriopiskelijan opintomahdollisuuksia, kun tarjolla on yhdessä tuotettavia ja ristiin tarjottavia kaupallisen alan ja kielten kursseja.

– Vaasan yliopisto ja Hankenin Vaasan yksikkö ovat tehneet koulutusyhteistyötä jo pitkään, ja nyt tarkoituksena on vahvistaa ja kehittää yhteistyötä nykyisestä, sanoo professori Jorma Larimo Vaasan yliopistosta.

­– Tavoitteena on, että jatkossa opiskelijat voivat valita yksittäisten kurssien lisäksi myös sivuaineen toisesta korkeakoulusta. Tarkoituksena on myös hyödyntää aiempaa enemmän yhteisiä ulkomaalaisia vierailijaluennoitsijoita.

Tutkimusyhteistyöllä tavoitellaan yhteisiä projekteja aloilla, joilla korkeakoulut ovat tehneet yhteistyötä jo aiemmin sekä uusilla aloilla, kuten energia-alalla.

– Yhteistyön avulla voimme parantaa koulutuksen ja tutkimuksen vaikuttavuutta sekä edistää alueen elinvoimaisuutta entisestään, sanoo rehtori Karen Spens Hankenilta.

Lisätietoja:

Vaasan yliopisto
Ma. rehtori Jari Kuusisto, p. 029 449 8291
Professori Jorma Larimo, p. 029 449 8464

Hanken Svenska Handelshögskolan
Vararehtori Sören Kock, p. 050 525 6709
Rehtori Karen Spens, p. 050 564 3742

Sähkönjakelun pitkäaikainen keskeytyminen monine kerrannaisvaikutuksineen, laajamittainen maahantulo, vakava kyberhyökkäys ja akuutti sotilaallisen konfliktin uhka - kuinka sinä kansalaisena toimisit tässä tilanteessa? Mitä tekevät viranomaiset ja mitä voisivat tehdä? Nämä teemat nostetaan turvallisuuskahvilan pöytiin, joiden ääreen toivotaan kansalaisista kattava ikähaitari yli 16 vuotiaista lähtien.

Seinäjoen turvallisuuskahvila on osa Maanpuolustuksen tieteellisen neuvottelukunnan rahoittamaa Kansalaisyhteiskunnan rooli maanpuolustuksessa -tutkimushanketta, jota koordinoi Vaasan yliopisto.

Tavoitteena yhteinen kannanotto

Turvallisuuskahvilassa osallistujat pääsevät kuulemaan ja tenttaamaan eri alojen asiantuntijoita. Alustukset on rakennettu kriisiskenaarioiden tapaan, ja skenaarioita esittelevät everstiluutnantti Mika Piiroinen, palopäällikkö Juha Turkulainen ja ylikomisario Erkki Kerola. Keskustelut käydään kahvipöytien äärellä pienryhmissä, joita vetää koulutettu ryhmänvetäjä.

Turvallisuuskahvila ei jää pelkiksi puheiksi, vaan tavoitteena on vaikuttaa yhteiskunnallisen turvallisuuden kehittämiseen. Keskustelujen pohjalta kootaan osallistujien yhteinen kannanotto, johon pyydetään vastineita viranomaisilta ja päättäjiltä. Turvallisuuskahvilaan osallistuu Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston pelastustoimi ja varautuminen -vastuualueen johtaja Tarja Wiikinkoski, joka pitää loppupuheenvuoron ja ottaa kantaa pienryhmissä esille tulleisiin näkökulmiin ja toimenpide-ehdotuksiin.

Turvallisuuskahvila on suunnattu kaikille yli 16-vuotiaille Seinäjoen seudulla asuville. Mukaan toivotaan eri-ikäisiä, eritaustaisia ja erilaisia näkemyksiä omaavia asukkaita. Turvallisuuskahvilaan mahtuu 30 osallistujaa, jotka valitaan ilmoittautuneiden joukosta siten, että osallistujajoukko edustaa mahdollisimman hyvin Seinäjoen seudun asukkaita. Ilmoittautuminen turvallisuuskahvilaan päättyy sunnuntaina 22.5.

Turvallisuuskahvilan kansalaiskeskustelun järjestävät yhdessä Vaasan yliopisto, Länsi- ja Sisä- Suomen aluehallintovirasto, Maanpuolustuskorkeakoulu ja Tampereen yliopisto.

Tilaisuus järjestetään Seinäjoen kaupungintalolla (Kirkkokatu 6) tiistaina 31.5.2016 klo 16.00–20.30.

Turvallisuuskahvilan tarkempi kuvaus sekä ilmoittautumisohjeet löytyvät verkosta osoitteesta:

Http://www.uva.fi/turvallisuuskahvila

Lisätietoja ja haastattelut:

Tarja Wiikinkoski, johtaja, pelastustoimi ja varautuminen -vastuualue, LSSAVI, tarja.wiikinkoski(at)avi.fi; 0295 018 800

Harri Raisio, dosentti, yliopistonlehtori, Vaasan yliopisto, harri.raisio(at)uva.fi; 029 449 8405

– Vaasan Aktiasäätiö on ollut vuosien ajan Vaasan yliopiston koulutuksen ja tutkimuksen aktiivinen tukija. Nyt saadut avustukset ovat jälleen vahva osoitus luottamuksesta työhömme. Lahjoitus varainhankintaan on merkittävä, ja se kuuluu käynnissä olevan varainhankintakampanjamme suurimpiin. Lämpimät kiitokset Vaasan Aktiasäätiölle avustuksista, sanoo yliopiston yhteyspäällikkö Mika Palosaari.

Valtio tukee yliopistojen varainhankintaa myöntämällä jopa kolminkertaisen vastinrahan yliopiston keräämää yksityistä pääomaa vastaan. Vaasan yliopiston varainhankinta päättyy 30.6.2017.

Lisäksi Vaasan Aktiasäätiö myönsi apurahoja tutkimushankkeille sekä muita avustuksia seuraavasti:

• Språkmedveten helhetsskapande undervisning i dagens skola, tutkimusjohtaja Karita Mård-Miettinen (15 000 euroa)
• Videolla vuorovaikutukseen – Webcastin tehtävät ja mahdollisuudet sijoittajaviestinnässä, professori Merja Koskela (10 000 euroa)
• Monikielisyysinstituutin seminaarien järjestämiseen, projektijohtaja Katri Hansell (10 000 euroa)
• Ett forskningsprojektmed syfte att skapa en helhetsbild av hur termer på svenska uppstår, professori Nina Pilke (10 000 euroa)
• Opintohallintojärjestelmän mobiiliversion terminologinen käytettävyys, tutkijatohtori Niina Nissilä (10 000 euroa)
• Vaasa Game Days 2016 -tapahtuman järjestämiseen, yliopisto-opettaja Olli Raatikainen (5 000 euroa)
• Vaasa Gas Exchange -tapahtuman sekä Wind & Solar -seminaarin järjestelyihin, Energiainstituutin tutkimusjohtaja Erkki Hiltunen (5 000 euroa) ja
• Behov och användning av språk i finländska företag ur ett internationaliseringsperspektiv, yliopistonlehtori Margit Breckle (5000 euroa)

Lisätietoja lahjoituksesta varainhankintakampanjaan: yhteyspäällikkö Mika Palosaari, p. 029 449 852

– Tulokset osoittavat, että talousasioita voi opettaa menestyksellisesti jo alakoululaisille, sanoo tutkimuksen tehnyt Vaasan yliopiston taloustieteen professori Panu Kalmi Suomen Akatemian tiedotteessa.

Ensi syksynä voimaan tulevan peruskoulun opetussuunnitelman myötä talousasiat tulevatkin tutuiksi jo alakoulun neljäsluokkalaisille. Aiemmin ne ovat tulleet esiin pääsääntöisesti vasta yhdeksännellä luokalla.

– Talousasiat pitää pystyä esittämään käytännönläheisellä ja elämänmakuisella tavalla, jotta niiden hallinnasta tulee myöhemmin luonteva osa arkista elämää, Kalmi toteaa.

Yrityskylä perustuu siihen, että oppilaat viettävät päivän talouden toimintaa simuloivassa oppimisympäristössä ja hankkivat sieltä työelämään, talouteen ja yrittäjyyteen liittyviä tietoja ja taitoja. Konseptiin kuuluu myös normaalissa luokkaympäristössä pidettäviä tunteja.

– Alakoululaisten motivoiminen talousoppimiseen on tärkeää, sillä tuossa iässä ei ole ehditty myöskään omaksua huonoja taloudenhallinnan käytäntöjä. Peruskoulussa kyetään tavoittamaan vielä koko ikäluokka, Kalmi huomauttaa.

Tytöt ja pojat yhtä taitavia talousasioissa

Vaasan yliopisto keräsi tutkimusaineiston 46 koulusta Helsingissä, Joensuussa, Kuopiossa, Mikkelissä ja Seinäjoella lukuvuoden 2014­–2015 aikana. Sekä alku- että loppukyselyyn vastasi noin 900 oppilasta.

Keskimäärin kuudesluokkalaisten tietämys talousasioista parani ohjelmaan osallistumisen aikana noin 17 prosenttia. Tulos saatiin vertailemalla koululaisten tietotasoa ennen ohjelmaan osallistumista ja sen jälkeen. Ymmärrys korosta, yrityksen voitosta ja kilpailun vaikutuksesta hinnoitteluun ovat esimerkkejä aiheista, joista tietämys lisääntyi eniten. Sukupuolieroja ei tutkimuksessa havaittu.

Oppimisympäristö lisäsi tutkimuksen mukaan myös kiinnostusta säästämiseen ja sitä kautta säästämisaktiivisuutta. Lapset kokivat oppivansa oman talouden hoitamisen ja työelämän kannalta hyödyllisiä taitoja.

– Tärkeää säästämisaktiivisuuden kannalta on myös se, että lapsella on oma pankkitili ja se, miten raha-asioista keskustellaan perheessä, Kalmi toteaa.

Yrityskylän on suunnitellut ja siitä vastaa Taloudellinen tiedotustoimisto. Vuodesta 2010 käytössä ollutta oppimisympäristöä on hyödyntänyt jo yli 160 000 kuudesluokkalaista.

Lisätiedot:

Vaasan yliopiston taloustieteen professori Panu Kalmi, panu.kalmi(at)uva.fi , puh. 044 712 3049

Puurakentamisen Epanet-professuuri on osa Etelä-Pohjanmaan korkeakouluyhdistyksen hallinnoimaa Epanet-tutkimusverkostoa. Hallinnollisesti professuuri sijoittuu Vaasan yliopiston kauppatieteellisen tiedekunnan markkinoinnin yksikköön. Professori työskentelee Seinäjoella.

Tutkimuspainotteisen professuurin alana on markkinalähtöinen liiketoiminnan kehittäminen, joka käsittää esimerkiksi uusien asiakaslähtöisten konseptien kehittämistä erityisesti suuren mittakaavan puurakentamisessa. Suuren mittakaavan puurakentamisella tarkoitetaan esimerkiksi puukerrostaloja, julkisia rakennuksia, maaseudun suuria rakennuskohteita, teollisuushalleja ja valmistaloja.

Lähtinen yöskentelee tällä hetkellä tutkimuskoordinaattorina ja tutkijana Helsingin yliopistossa.

Puurakentamisen Epanet-professuuri on viisivuotinen. Professuurin rahoittajia ovat Vaasan yliopiston lisäksi Metsäsäätiö, Vaasan, Seinäjoen ja Kokkolan kaupungit sekä Seinäjoen yliopistokeskus. Yrityksistä professuuria rahoittavat Lakea, Teak, Kotasen Puutyö, Simons Element, Kannustalo, Insinööritoimisto Savela ja Arkkitehtitoimisto Johan Ångerman.

Professuurihanke antaa puurakentamisen liiketoimintaa tukevaa uutta tieteellistä tietoa yritysten päätöksenteon tueksi ja kehittämistyön mahdollistamiseksi.

Hankkeella vahvistetaan alan kilpailukykyä kansainvälisesti sekä lisätään alan toimijoiden osaamista erityisesti liiketoimintakonseptien, arvonluonnin ja erilaisten prosessien hallinnassa. Hankkeen kohderyhmänä ovat puurakentamisen toimijat Etelä-Pohjanmaalla, Keski-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla.

Cosmopolitan-aikakauslehti tarjoaa sekä naisten omia kertomuksia iloineen ja suruineen että kuvauksia lehden ihannenaisesta, Cosmo-naisesta.

– Lukijat ymmärtävät, ettei ihannekuva vastaa todellisuutta, ja tästä syystä lehden on tarjottava myös tarinoita vastoinkäymisistä. Samalla lehti myös vakuuttaa lukijoilleen, että lukijakin voi päästä vastoinkäymisestään yli, ja kehittää itsensä ihannekuvan näköiseksi, Höglund sanoo.

Höglund paneutuu väitöstutkimuksessaan ensin siihen, miten Cosmopolitan kuvailee ihannenaisensa. Cosmopolitan käyttää pääkirjoituksissaan tiettyä sanavalikoimaa kuvaillakseen ihannenaisen ominaisuuksia: hän on itsenäinen, pitää ohjaimet kädessään, haluaa pitää hauskaa ja hoitaa ulkonäköään. Toisaalta hän välittää myös ystävistään. Hän seuraa trendejä, hän on innokas kuluttaja: ostaa vaatteita, kosmetiikkaa ja vartalohoitotuotteita. Tämä miellyttää tietysti myös Cosmopolitanin ilmoittajia.

Lehti neuvoo, miten lukija voisi kehittyä samankaltaiseksi kuin kuvailtu ihannenainen. Varmuuden vuoksi lehti kertoo myös tarinoita naisten kamppailusta ja vastoinkäymisistä. Myös nämä tarinat neuvovat lukijaa ja samalla lisäävät lehden uskottavuutta.

– Mikäli lukija kokee, ettei uskottavuutta ole, hän ei osta eikä tilaa lehteä. Tämä koskee erityisesti Cosmopolitanin tyyppistä lehteä, jonka sisältö on viihdettä, kiiltoa, luksusta ja seksiä, Höglund sanoo.

Luksuksen lisäksi lukija tarvitsee myös tarinoita, johon voi samaistua. Tarinat vastoinkäymisistä vastaavat tähän tarpeeseen.

Vastoinkäymisistä uuteen elämään

Jo lehden pääkirjoituksissa on vihjeitä ongelmista, joita Cosmo-nainen voi kohdata. Lehden reportaaseissa eli esimerkiksi henkilökuvissa tai tarinoissa kohoaa kuva naisesta, joka joutuu kamppailemaan. Reportaasien teksteistä käy ilmi, että nainen joutuu maksamaan kuluttajan elämäntyylistään.

– Pitkät työvuorot, mieskollegat, joille maksetaan enemmän samasta työstä, sukupuoleen perustuva häirintä, halventaminen, yksityiselämän ongelmat kuten pettäminen, seksuaalinen hyväksikäyttö ja väkivalta, sairaudet, onnettomuudet, luettelee Höglund vastoinkäymisiä.

Vastakohtien eli ihannekuvan ja vastoinkäymisten ohella lehti tarjoaa myös tarinoita naisen mahdollisuudesta luoda itselleen uusi elämä. Lehden haastattelemat naiset kertovat keinoista, joiden avulla he ovat voineet aloittaa alusta. He ovat vaihtaneet työpaikkaa, ryhtyneet opiskelemaan, muuttaneet toiselle paikkakunnalle, osallistuneet vapaaehtoistyöhön ja tehneet sovintoa menneisyytensä kanssa.

– Heistä voi vielä tulla vaikka Cosmo-naisia. Näillä tarinoilla lehti on osoittanut, että on tietoinen tosimaailman olemassaolosta. Kaiken lisäksi se voi väittää, että vastoinkäymisiä voidaan voittaa, ja sen luoma Cosmo-nainen voi edelleen olla lukijan tavoite!

Lisätiedot

Maj-Britt Höglund on entinen toimittaja ja päätoimittaja, joka on viettänyt viimeiset 12 vuotta yliopistomaailmassa tutkimuksen ja opetuksen parissa. Hän toimii tällä hetkellä englannin kielen lehtorina Hankenin Vaasan kampuksella.

Maj-Britt Höglund, p. 040 3521732 (työ), 050 542 5598 (koti), sähköposti: maj-britt.hoglund(at)hanken.fi

Höglund, Maj-Britt (2016). Re-Inventing the Cosmo Girl: How a Magazine Neutralizes Competing Discourses. Acta Wasaensia 348.

Väitöskirjan tilaukset ja pdf

Väitöstiedot

FL Maj-Britt Höglundin englannin kielen alaan kuuluva väitöstutkimus “Re-Inventing the Cosmo Girl: How a Magazine Neutralizes Competing Discourses” tarkastetaan perjantaina 20. toukokuuta klo 12 alkaen auditorio Nississä (Tritonia).

Vastaväittäjinä tilaisuudessa toimii PhD Diana ben-Aaron (University Campus Suffolk) ja kustoksena toimii professori Sirkku Aaltonen Vaasan yliopistosta.

Tähän mennessä JOKA-koulutuksiin on osallistunut noin 800 henkilöä kolmesta Pohjanmaan eri maakunnasta ja myös muualta Suomesta.

JOKA on vuoden kestävä ohjelma, jonka tarkoituksena on antaa osallistujille uutta tieteellistä tietoa ja näkemystä johtamisesta muuttuvassa toimintaympäristössä sekä parantaa johtajien itsetuntemusta ja esimiestaitoja. Luennoitsijana ovat niin Vaasan yliopiston omat vahvat osaajat kuin valtakunnan gurutkin.

Kurssi antaa lisäksi hyvät mahdollisuudet verkostoitumiseen toisten osallistujien kanssa, minkä kurssilaiset ovat kokeneet erittäin arvokkaana asiana. He arvostavat sitä, että kurssilla on voinut oppia hyviä käytäntöjä toisiltaan.

Vaasan yliopiston vahvuutena on tiivis yhteisö ja aikaansaavat ihmiset. JOKA-kurssit ovat tärkeä osa tätä yhteisöä. Levón-instituutin johtaja Pekka Peura muistutti, että koulutuksen lisäksi kurssilla toteutuu yliopiston kolmas tehtävä – eli vuorovaikutus ympäröivän yhteiskunnan kanssa.

Juhlassa pääpuhujina olivat MBA-tutkinnon Vaasan yliopistossa suorittanut Vaasan sairaanhoitopiirin johtaja Göran Honga, joka valotti Sote-uudistuksen haasteita ja tämän hetkistä tilannetta, sekä JOKA-kurssia nro 14 käynyt Juustoportin toimitusjohtaja Timo Keski-Kasari.  Kurssilaisista puheenvuoron saivat myös toimitusjohtaja Minna Sillanpää Etelä-Pohjanmaan Yrittäjistä sekä tuotekehityspäällikkö Martti Taimisto ABB:ltä.

– Syksyllä alkaa 30. ryhmä, johon ilmoittautuminen on tällä hetkellä käynnissä. Koulutus uudistuu jatkuvasti ja räätälöidään aina kunkin ryhmän mukaan, sanoo koulutuspäällikkö Sari Soini.

Lisätietoja: Sari Soini, koulutuspäällikkö, Vaasan yliopiston Levón-instituutti, p. 029 449 8201.

Väitöskirjassaan Boëlius tarkastelee EU:n yrityskauppavalvonnan kehityksen vaikutusta Suomen yrityskauppavalvonnan kehitykseen oligopolistisilla markkinoilla eli markkinoilla, jossa on vain rajoitettu määrä suuria yrityksiä, jotka vähäisen määränsä vuoksi ovat riippuvaisia toisistaan.

Boëliuksen tutkimuksen kohteena on niin sanottu interregulaatio, jolla tässä tarkoitetaan EU:n ja Suomen yrityskauppasäännösten ja tapauskäytännön välistä keskinäistä riippuvuutta. Painopisteenä tutkimuksessa on oligopolistisilla markkinoilla tapahtuvien yrityskauppojen kilpailuvaikutusten arviointikriteerit ja niiden kehitys.

Kielteiset kilpailuvaikutukset voidaan jakaa kahteen kastiin

Oligopolistisilla markkinoilla tapahtuvien yrityskauppojen seurauksena syntyvät kilpailuvaikutukset voidaan jakaa niin sanottuihin yhteensovitettuihin ja yhteensovittamattomiin vaikutuksiin.

Yhteensovitetuilla vaikutuksilla tarkoitetaan tilannetta, jossa yritykset, jotka aikaisemmin eivät ole sovittaneet toimintojaan yhteen, voivat yrityskaupan seurauksena harjoittaa todennäköisemmin yhteensovittamista ja vahingoittaa siten tehokasta kilpailua. Yhteensovittaminen voi yrityskaupan seurauksena olla myös helpompaa, kestävämpää tai tehokkaampaa.

Yhteensovittamattomilla vaikutuksilla tarkoitetaan puolestaan tilannetta, jossa yrityskauppa voi poistaa merkittävän kilpailupaineen yhdeltä tai useammalta yritykseltä, joiden markkinavoima tämän seurauksena lisääntyisi ilman toimintojen yhteensovittamista.

Airtours vs. Komissio -ratkaisu tärkeä vedenjakaja

Boëliuksen väitöstutkimuksen mukaan yrityskauppojen arviointikriteerien kehitys on muuttunut rakenteellisesta lähestymistavasta käyttäytymistä painottavampaan lähestymistapaan.

– Kehitysvaiheiden vedenjakajana voidaan pitää EU:n ensimmäisen asteen tuomioistuimen (nykyisin yleinen tuomioistuin) Airtours vs. Komissio -ratkaisua, jossa tuomioistuin antoi kolme välttämätöntä edellytystä kielteisten kilpailuvaikutusten toteamiseksi, Boëlius sanoo.

Airtours on brittiläinen matkanjärjestäjä, joka halusi ostaa toisen brittiläisen matkanjärjestäjän.  Vaikka kauppa ei olisi tuonut yksittäiselle yritykselle määräävää markkina-asemaa, niin komission mukaan se olisi johtanut markkinoilla yhteiseen määräävään markkina-asemaan, jossa kolme suurinta yritystä olisi hallinnut markkinoita.

EU:n tuomioistuimen mukaan komissio ei osoittanut oikeudellisesti riittävällä tavalla, että keskittymä aiheuttaisi kolmen suuren matkanjärjestäjän yhteisen määräävän markkina-aseman, joka merkittävästi estäisi tehokasta kilpailua. Tuomioistuin määrittelikin kriteerit, joiden perusteella kilpailuvaikutuksia on arvioitava.

Ensinnäkin yhteensovittamiseen osallistuvien yritysten on pystyttävä valvomaan riittävässä määrin, noudatetaanko yhteensovittamisen ehtoja. Toiseksi edellytetään, että on olemassa uskottavia kurinpalautusmekanismeja, joita voidaan soveltaa, jos yhteensovittamisen ehdoista poiketaan. Kolmanneksi ulkopuolisten, esimerkiksi nykyisten ja potentiaalisten kilpailijoiden, jotka eivät osallistu yhteensovittamiseen, eikä asiakkaiden reaktiot saisi vaarantaa yhteensovittamisen odotettuja tuloksia.

– Nämä edellytykset ovat nähtävissä myös Suomen viimeaikaisessa kilpailuoikeudellisessa ratkaisukäytännössä, kuten niin sanotussa NCC/Destia -ratkaisussa, Boëlius sanoo.

Tapauksessa NCC Roads oli hankkimassa Destian asfalttipäällystetoimintaa. Kilpailuviraston ja markkinaoikeuden mukaan NCC:lle ja Lemminkäiselle olisi syntynyt sellainen yhteinen määräävä markkina-asema, joka merkittävästi estäisi kilpailua pääkaupunkiseudun asfalttimassan valmistuksessa ja myynnissä.

EU:n tuomioistuin on myöhemmin todennut muun muassa, että edellä mainittujen edellytysten erillistä, mekaanista tarkastelua tulee välttää. Nähtäväksi jää, kuinka mahdollinen tuleva kehitys EU:ssa vaikuttaa Suomen yrityskauppavalvonnan kehitykseen.

Lisätiedot

Jaana Boëlius, 040 550 9050, sähköposti: jaana.boelius(at)gmail.com

Boëlius, Jaana (2016). Interregulation of Oligopolistic Markets – Finnish Merger Control in View of EU Merger Regulation and EU Case Practice. Acta Wasaensia 350.

Väitöskirjan tilaukset ja pdf

Väitöskirjatyöhön saivat 24 000 euroa (yksivuotinen apuraha):

• KTM Johanna Aalto, optimointi
• KTM Petra Berg, energiajärjestelmien murros
• FM Anu Heino, suomalaisten kirjallisuuden kääntäjien ammatti-identiteetti ja -toimijuus
• FM Onerva Heino, suomalaisten pörssiyhtiöiden yritysvastuuviestintä sijoittajien näkökulmasta
• M. Sc. Erwan Mouazan, kestävät liiketoimintainnovaatiot kiertotaloudessa
• KTM Jutta Mäkipelkola, dynaaminen johtamiskyvykkyys elintarvikealalla Suomessa.
• FM Harri Salovaara, miespuolisten seikkailu-urheilijoiden luontosuhde
• MMM Päivi Kujala, viranomaisyhteisö yrittäjyyden kasvun edistäjänä maaseudulla

Väitöskirjatyöhön saivat 12 000 euroa (puolen vuoden apuraha):

• KTM Carita Eklund, tiedon välittyminen ja talouskasvu
• KTM Siru Lönnblad, kansainvälinen veron kiertäminen ja veron minimointi

Lisäksi FM Sanna Machaal sai 8000 euroa pörssiyhtiöiden vuosikertomusten narratiivista osiota käsittelevään väitöskirjatyöhön. Vaasan yliopiston filosofian professori, teologian tohtori Tommi Lehtonen sai työryhmineen 2000 euroa Lapuan IX filosofiapäivien järjestämiseen.

Etelä-Pohjanmaan rahasto on yksi Suomen Kulttuurirahaston 17 maakuntarahastosta. Rahaston tarkoituksena on Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakuntien henkisen ja taloudellisen kulttuurin vaaliminen ja kehittäminen.

Rahasto myönsi vuosijuhlassaan kaikkiaan 1 089 500 euroa 126 apurahansaajalle. Hakemuksia oli 590, joiden yhteenlaskettu hakusumma oli lähes kahdeksan miljoonaa euroa. Nyt myönnetyistä apurahoista taiteen osuus on 47 prosenttia, lastenkulttuurin 22 prosenttia sekä tieteen 22 prosenttia. Loput apurahoista kohdistuvat kotiseututyöhön. Tieteiden apurahoja myönnettiin kaikkiaan 28 kappaletta, yhteensä 411 500 euroa.

Lue Vaasan yliopiston filosofisen tiedekunnan dekaanin Hannu Katajamäen juhlapuhe rahaston vuosijuhlassa.

Vuoden toisen Vox cordis -numeron teemana on rohkeus.

Kerromme muun muassa millaista on tehdä tieteellistä tutkimusta aiheesta, jonka ympärillä julkinen keskustelu kuohuu ja huhut vellovat. Tuulivoimaloiden melu ei tunnu jättävän ketään kylmäksi. Tutkijatohtori Petri Välisuo tutkii parhaillaan käynnissä olevassa hankkeessa tuulivoimaloiden melua ja meluvaikutusta. Hän tuo tutkimuksellaan tieteellistä tietoa aiheeseen, jossa sitä kipeästi kaivataan.

Joskus taas aiheesta ei puhuta eikä pukahdeta, ei edes työkaverille saati sitten tutkijalle. Piilokorruptiota on hyvin vaikeaa havaita, mikä tekee siitä haastavan tutkimusaiheen. Hallinnon ja johtamisen etiikkaan perehtynyt Ari Salminen ei tätä säiky, vaan aikoo tuoda tutkimuksellaan ilmiötä varjosta valoon.

Rohkeutta on repussa myös niillä opiskelijoilla, jotka lähtevät Vaasan yliopistosta vaihtoon ulkomaille tai jotka tulevat ulkomailta tänne tekemään tutkintoa tai vaihto-opiskelijaksi. Vox cordis haastatteli neljää rohkeaa tutkimusmatkailijaa Vaasan yliopistosta. He kertovat kokemuksistaan uudessa maassa ja yliopistossa.

Kerromme Levón-instituutin Euronet 50/50 Max -hankkeesta, jossa jaettu hyöty innostaa energian säästöön. Kehittämispäällikkö Merja Pakkasen mukaan ankkeessa on saatu koulut ja julkiset rakennukset säästämään energiaa ympäri Eurooppaa.

Valtio antoi vuodenvaihteessa veroedun yksityishenkilöille yliopistolahjoituksista. Toimitusjohtaja Hannu Linna kertoo omasta lahjoituksestaan Vaasan yliopistolle. Yliopistojen varainhankintakampanja on käynnissä 6/2017 asti. Valtio maksaa jopa kolminkertaisen vastinrahan kerätylle summalle.

Johtoajatus-blogissa puhutaan ulkomaisilta opiskelijoita perittävistä lukukausimaksuista ja rohkaistaan uskaltamaan haastamaan omaa ajattelua siitä, millainen vientituote Suomi ja suomalainen yliopisto on.

Vaasan yliopistosta valmistuneet filosofian maisterit Tiina ja Marko Hautala muistavat hyvällä yliopistokuppilan kiivaita keskusteluja. Heillä on palo kertoa tarinoita. Marko Hautala on kauhukirjailja ja Tiina Hautala kertoo aaveista.

Pääsemme myös sähkötekniikan opiskelijan ja tutkimusavustaja Markus Madetojan kyydissä moottoroidun varjoliitimen kyytiin

Vaasan ylioppilaskunnan puheenjohtaja Matilda Vähäkangas kertoo kolumnissa, mitkä ovat opiskelijoiden mietteet korkeakoulukentän myllerryksessä.

Lopuksi soveltavan filosofian professori Tommi Lehtonen kertoo, mitä rohkeus oikein on.

Lehti postitetaan maksutta tilaajille. Jakelupisteitä on Palosaaren yliopistokampuksella Tervahovissa ja Fabriikissa, Seinäjoen ja Kokkolan yliopistokeskuksissa sekä mm. kirjastoissa, lentoasemalla ja terveyskeskuksissa. Voit tilata Vox cordiksen täältä.

Voit lukea tuoreimmat yliopistokuulumiset myös lehden sähköisestä versiosta. Vox cordis ilmestyy seuraavan kerran syksyllä.

– Yritykset käyttävät yhä paljon saksaa silloin kun he ovat yhteydessä saksankielisiin liikekumppaneihinsa, sanoo yliopistonlehtori ja projektin koordinaattori Margit Breckle Vaasan yliopistosta.

Työntekijät kirjoittavat ja lukevat muun muassa saksankielisiä sähköposteja, esitteitä, ohjeita ja sopimuksia. Lisäksi työntekijät puhuvat saksaa esimerkiksi puhelimessa, asiakaspalvelutilanteissa, neuvotteluissa ja erilaisissa tapaamisissa.

Onko saksan kielestä hyötyä työmarkkinoilla?

Kyselyyn vastanneilla henkilöillä oli lähes poikkeuksetta jonkin asteisia saksan kielen taitoja. Toiset kuitenkin hyödyntävät taitojaan enemmän kuin toiset.

– Saksan kielen taitojen ja saksan kielen käytön välillä on nähtävissä selkeä yhteys. Mitä paremmaksi oma saksan kielen taito arvioidaan, sitä enemmän kieltä myös käytetään, ja sama pätee päinvastoin. Vastaajat, jotka arvioivat oman saksan kielen taitonsa vähintään hyväksi, käyttävät sitä usein päivittäin, Breckle selittää.

Työelämässä ei siis välttämättä riitä, että hallitsee pelkät saksan kielen alkeet. Kieltä kannattaisikin opiskella pidemmälle, mikäli siitä haluaa hyötyä työmarkkinoilla. Tutkimukseen osallistuneet henkilöt ovatkin pitkälti sitä mieltä, että saksan kielen taito parantaa työnsaantimahdollisuuksia heidän toimialallaan eli esimerkiksi teollisuusalalla.

Puolet vastaajista uskoo myös, että saksan kielen merkitys tulee kasvamaan tulevaisuudessa.

Monikielisyys tärkeässä roolissa

Saksan lisäksi monikielisyydelläkin on tärkeä rooli yritysviestinnässä. Vastaajat eivät suinkaan hallitse vain kotimaisia kieliä, vaan kielitaitoa vastaajilta löytyy useimmiten neljästä, parhaimmillaan jopa kymmenestä kielestä. Vastaajat pystyvät myös hyödyntämään kielitaitoa työssään, sillä työkieliksi ilmoitettiin suomen, ruotsin, englannin ja saksan lisäksi muun muassa venäjä, ranska ja espanja.

Yritykset eivät käytä kieliä ainoastaan ollessaan yhteydessä yrityksen ulkopuolisiin tahoihin, vaan monikielisyys näkyy myös yrityksen sisäisessä viestinnässä.

– Jopa kaksi kolmasosaa yrityksistä käyttää useampaa kuin yhtä kieltä yrityksen sisällä, kertoo Breckle.

Yleisimpiä kieliä sisäisessä viestinnässä ovat suomi, ruotsi ja englanti, mutta myös saksaa käytetään.

Kysely toteutettiin syksyllä 2015, ja se lähetettiin 145 yritykselle, jotka toimivat Pohjanmaalla, Keski-Pohjanmaalla tai Etelä-Pohjanmaalla ja joilla on liikesuhteita saksankielisiin maihin. Projektia rahoittivat Kauppias Gustaf Svanljungin lahjoitusrahaston säätiö ja Vaasan Aktiasäätiö.

Breckle, Margit & Rinne, Marleena (2016). Yritysviestintä pohjalaismaakuntien ja saksankielisten maiden välillä.
Vaasan yliopiston julkaisuja. Selvityksiä ja raportteja 209.

Tutkimusraportti pdf

Lisätiedot: FT Margit Breckle, Vaasan yliopiston saksan kielen yliopistonlehtori, margit.breckle(at)uva.fi, puh. 029 449 85

Väitöstutkimuksessa osoitettiin, että tehokertoimen vaihtelu puuskittaisissa tuuliolosuhteissa riippuu puuskittaisuudesta: mitä suurempi puuskittaisuus, sitä vakaampi on tehokerroin.

– Tämä on hyvä piirre, koska tuuli kaupungeissa on puuskittaista, ja roottorin vakaa toiminta on toivottavaa, sanoo Marmutova.

Marmutova tarkasteli väitöstutkimuksessaan myös Savonius-tuulivoimalan vaikutusta tutkien toimintaan.

Hiljainen ääni on Savoniuksen etu

Savonius-tuulivoimalan keksi suomalainen merialan insinööri Sigurd Savonius 1920-luvulla. Alun perin Savonius ehdotti roottoria purjehdukseen, veden pumppaamiseen, ilmastointiin ja sähkön tuotantoon käyttäen myös ilmaa ja vettä. Savonius-tuulivoimalasta on tehty lukuisia muunnelmia, joita valmistetaan niin Suomessa kuin muualla maailmassa.

Yleisesti tuuliturbiinit voidaan luokitella pystyakselisiin ja vaaka-akselisiin turbiineihin. Esimerkkejä vaaka-akselisesta turbiinista voidaan nähdä tuulipuistoissa joka puolella Suomea. Pystyakselisen Savonius-tuulivoimalan etuja ovat hiljainen ääni, toiminta pienillä tuulen nopeuksilla, riippumattomuus tuulen suunnasta sekä turbiinin kunnossapidon ja valmistamisen yksinkertaisuus.

Periaatteessa yksinkertainen pystyakselinen Savonius-tuulivoimala voidaan tuottaa leikkaamalla sylinterin muotoinen esine auki ja siirtämällä leikatut osat sivuun leikatusta pinnasta. Tällä roottorityypillä on kuitenkin huonompi tehokerroin verrattuna vaaka-akselisiin tuulivoimaloihin.

– Siitä huolimatta Savonius-tuulivoimala voi olla hyvä vaihtoehto kaupunkien sähköntuotannossa, koska se on kooltaan pienempi ja vähemmän herkkä tuulen nopeuden ja suunnan vaihteluille kuin vaaka-akseliset tuulivoimalat, sanoo Marmutova.

Voi olla vaikutusta tutkien toimintaan

Marmutova tarkasteli Savonius-tuulivoimalan toimintaa kaupunkiympäristössä eri näkökulmista. Väitöstutkimuksessa tuulivoimalaan ehdotettu muutos lisää siipipinnan roottorin keskustaan, mikä vähentää painetta eteenpäin liikkuvan siiven takana ja lisää nostovoimaa.

Tutkimuksessa arvioitiin myös Savonius-roottorin vaikutusta tutkien toimintaan. Tutkatoiminta perustuu lähetettyjen ja vastaanotettujen signaalien analysointiin, jonka avulla kohteen olemassaolo ja etäisyys pystytään selvittämään. Signaalin tielle osuvat kohteet kuten tuulivoimalat aiheuttavat katvealueen tutkalle. Tämän alueen suuruus riippuu kohteen mittasuhteista ja materiaalista. Tulokset saatiin numeerisen virtauslaskennan (computational fluid dynamics, CFD) avulla Ansys Fluent® and Comsol Multiphysics® -ohjelmistoilla. Tuulialueen tilastollinen analyysi tehtiin Vaasan yliopistokampuksen alueella toteutettuihin mittauksiin perustuen.

Lisätiedot

Svetlana Marmutova, p. 0451 819 880, sähköposti: smarmut(at)uva.fi

Marmutova, Svetlana (2016) Performance of a Savonius wind turbine in urban sites using CFD analysis. Acta Wasaensia 349.

Väitöskirjan tilaukset ja pdf

Väitostiedot

M.Sc. Svetlana Marmutovan sähkötekniikan alaan kuuluva väitöskirjatutkimus ”Performance of a Savonius wind turbine in urban sites using CFD analysis” tarkastetaan torstaina 26.5.2016 klo 12 alkaen Vaasan yliopiston Fabriikki-rakennuksen TEK-salissa F652.

Vastaväittäjänä tilaisuudessa toimii professori Ron Zevenhoven (Åbo Akademi) ja kustoksena tilaisuudessa toimii professori Timo Vekara.

Paula Makkonen kuitenkin havaitsi laadulliseen aineistoon perustuvassa johtamisen alan väitöstutkimuksessaan, että omaehtoiset työurat erityisesti kulttuurillisesti poikkeavissa maissa, kuten esimerkiksi Kiinassa, voivat olla haasteellisia.

– Haasteet kumpuavat puutteellisesta kielitaidosta, vaikeudesta sopeutua paikalliseen kulttuuriin sekä ulkomaalaisille omaehtoisille työntekijöille tyypillisistä lyhytkestoisista työsuhteista, sanoo Vaasan yliopistossa väittelevä Makkonen.

Tutkimuksesta kävi ilmi, että lyhyet ja väliaikaisiksi mielletyt työsuhteet eivät välttämättä luo mahdollisuuksia ammatilliseen oppimiseen tai urakehittymiseen, eivätkä siten myöskään kohenna työnsaantimahdollisuuksia kotimaahan palatessa.

Makkosen mukaan myös länsimaalaiset työnantajat Kiinassa voivat kokea omaehtoisten uraliikkujien palkkaamisen ja heihin panostamisen ongelmallisena.

– Vaikka työntekijöillä usein on korkeaakin teknistä osaamista, puuttuu heiltä työnantajien mukaan työympäristön ja paikallisen kulttuurin vaatimaa osaamista ja ymmärrystä, ja työsuhteet jäävät siten solmimatta tai lyhyiksi. Toisaalta tulokset osoittavat, kuinka kehittyvistä maista, kuten Kiinasta, voi löytyä työtehtäviä paikallisissa yrityksissä esimerkiksi sellaisilla aloilla, jotka globalisaation myötä ovat siirtyneet länsimaista Aasiaan, Makkonen kertoo.

Kotimaahan voi olla vaikea palata

Tulosten mukaan kuitenkin toimialojen nopea muutos yhdistettynä hyvin ala- tai maantieteellisesti erikoistuneeseen osaaminen voivat aiheuttaa uudenlaisia haasteita, kuten esimerkiksi etteivät työnantajat kotimaassa arvosta ulkomailla hankittua työkokemusta tai vaikeuden palata kotimaahan sopivien työtehtävien puuttuessa.

”On kuitenkin paljon asioita, jotka saavat meidät jäämään, yhtälailla kuin asioita, joiden vuoksi haluaisimme heti lähteä. Sellaista se on täällä Kiinassa - jatkuvia ristiriitaisia tunteita. Mutta kaikki työmahdollisuudet ovat täällä, joita minulla ei olisi kotimaassani. En millään löytäisi vastaavia alani töitä sieltä. Täällä voin tarvittaessa löytää työtä parissa päivässä.” (Ranskalainen haastateltava Pekingissä)

Omaehtoista kansainvälistä uraliikkuvuutta on perinteisesti tutkittu länsimaalaisissa, kehittyneissä yhteiskunnissa. Sen sijaan uratutkimus kehittyvissä maissa kuten Kiinassa, on jäänyt vähemmälle huomiolle. Väitöskirjatutkimuksen tarkoituksena oli tarkastella länsimaalaisten työntekijöiden omaehtoisia työuria Kiinassa sekä länsimaalaisten työnantajien että työntekijöiden näkökulmasta. Samalla väitöstutkimuksen tulokset lisäävät ymmärrystämme omaehtoisista kansainvälisistä työurista, sekä urakokemuksiin liittyvistä haasteista ja mahdollisuuksista.

Haasteista huolimatta Makkonen kannustaa omaehtoiseen uraliikkuvuuteen tietyin varauksin:

– On ensiarvoisen tärkeää jatkuvasti seurata, mitä ympärillä tapahtuu ja reagoida siihen. Taidot, jotka lähtiessä loivat kansainvälisiä uramahdollisuuksia, voivat olla auttamattomasti vanhentuneita palatessa. On siis itse huolehdittava oman osaamisen kehittämisestä ja ajantasaisuudesta, eikä luottaa siihen, että työnantaja panostaisi siihen.

Väitöstiedot

KTM Paula Makkosen johtamisen alaan kuuluva väitöstutkimus “Self-initiated expatriate careers as resources, fit and actions” tarkastetaan perjantaina 27.5.2016 klo 12 Vaasan yliopiston Kurten -auditoriossa (C203, Tervahovi).

Vastaväittäjänä tilaisuudessa toimii professori Maike Andresen (University of Bamberg, Saksa) ja kustoksena professori Vesa Suutari Vaasan yliopistosta.

Lisätiedot

Paula Makkonen, puh. 040 5600044, sähköposti: paula.makkonen(at)iki.fi

Makkonen, Paula (2016). Self-initiated expatriate careers as resources, fit and actions. Acta Wasaensia 347.

Väitöskirjan tilaukset ja pdf

Melumittauksia yhdistettynä äänen häiritsevyyteen

Tuulivoimaloiden melusta ja sen vaikutuksista käydään kiihkeää keskustelua. Tänä keväänä isoa mediakohua aiheutti entisen europarlamentaarikon epäily siitä, että tuulivoimala oli syynä kanojen outoon kuolemaan maatilalla Siikaisissa.

Aiempien tutkimusten perusteella tuulivoimaloiden äänitaso on yhteydessä melun häiritsevyyteen, mutta yksilölliset erot kokemuksen suhteen ovat suuria.

Tutkijatohtori Petri Välisuo tutkii Vaasan yliopiston energiatekniikan yksikön WindSoMe-hankkeessa tuulivoiman melua mittausasemien, kännykkäsovellukseen ja sääennustusmallin avulla.

– Mittaukset ovat parhaillaan menossa Kirkkokallion tuulipuistossa Honkajoella. Tarkoituksena on selvittää kaikkien mitattavien parametrien riippuvuudet toisistaan. Mittauspisteitä on useissa eri paikoissa eri etäisyyksillä ja lisäksi meillä on tietoa turbiinien tehotasosta, Välisuo sanoo Vox cordis –lehdessä.

Älypuhelinsovelluksella puolestaan saadaan tutkimukseen osallistuvilta asukkailta tietoa siitä, millainen ja kuinka häiritsevä tuulivoimalan ääni kulloinkin on.

Kun vielä säätiedot yhdistetään tuulivoimaloista saatuun mittausdataan ja asukastietoon, saadaan järkälemäinen tietoaineisto, jota analysoimalla voidaan luoda tilastollisia sääntöjä.

Näin selviää esimerkiksi se, että onko melu asukkaista häiritsevämpää tiettyjen sääolosuhteiden vallitessa.

– Automaattiset mittausasemat, asukaspalaute ja säätiedot muodostavat usean teratavun tietokannan, josta tarpeellinen tieto etsitään big data -menetelmiä käyttäen, Välisuo kertoo.

Välisuo kertoo, että mittausvaihe kestää 12 kuukautta ja päättyy ensi vuoden alkupuolella. Dataa analysoidaan koko ajan. Loppuraportti valmistuu ensi vuonna, mutta osatuloksia voidaan saada jo kuluvan vuoden aikana.

Meluvaikutukset este hyväksyttävyydelle

Meluvaikutuksia pidetään tämän hetken suurimpana esteenä tuulivoiman hyväksyttävyydelle ja lisärakentamiselle. Tutkimuksesta voikin Välisuon mukaan olla hyötyä niin tuulivoimateollisuudelle, julkishallinnolle kuin asukkaille. Tutkimuksesta selviää, miten ääni syntyy erilaisissa sääolosuhteissa ja miten se etenee ja kuinka häiritseväksi se koetaan. Tuulivoimayhtiöt voivat tulosten avulla paremmin suunnitella voimaloiden sijaintia ja käyttöä, ja esimerkiksi ministeriö voi hyödyntää tuloksia tuulivoimarakentamisen sääntelyssä tulevaisuudessa. Kansalaiset puolestaan saavat huhujen sijaan tutkittua tietoa, joka voi vähentää meluun liittyvää epävarmuutta.

Välisuo myöntää, että tutkijalta vaaditaan rohkeutta tarttua kiisteltyyn aiheeseen. Pääosin Välisuon tutkimuksen tuloksia odotetaan kentällä innokkaasti, mutta toisenlaisiakin mielipiteitä on esitetty.

– Minua on neuvottu käyttämään ”ne melulaskelmat takansytykkeenä”, Välisuo kertoo.

Ärhäköiden kansalaisaktivistien lisäksi myös osa tuulivoimateollisuudesta on ollut varovainen suhtautumisessaan tutkimushankkeeseen.

– Uskaltaako tutkijoita päästää mittaamaan ja mitä tutkimusta tässä oikein tehdään, Välisuo siteeraa.

WindSoMe-hanke on Tekesin INKA-ohjelman rahoittama. Novia, VTT ja Lappeenrannan teknillinen yliopisto ovat hankkeen yhteistyökumppaneita. Lisäksi mukana on yrityksiä: Nordex, Taaleritehdas, CleanHUB, VindIn, EPV Tuulivoima ja National Instruments.

Vaasan yliopisto on mukana myös juuri käynnistyneessä Wind Center of Excellence (WindCoE) -hankkeessa, joka on saanut rahoitusta Botnia-Atlantica-ohjelmasta. Hankkeen tarkoituksena on muodostaa osaamiskeskus, joka pystyy tutkimaan tuulienergiaan liittyviä kysymyksiä laajasti ja hakemaan rahoitusta yhdessä.

Lue lisää Vox cordis -lehdestä, jossa on haastateltu myös Suomen tuulivoimayhdistys ry:n toiminnanjohtajaa Anni Mikkosta sekä Tuulivoima-kansalaisyhdistys ry:n puheenjohtajaa Kalevi Nikulaa.

Vaasan yliopisto järjestää kesällä 2016 kaksi kesätenttipäivää lauantaina 11.6. ja 9.7.2016 klo 12–15. Kesätenttiin ilmoittaudutaan normaalisti WebOodin kautta. Lisätietoja kesätenteistä löydät Opiskelijat-verkkosivuilta kohdasta Kesäajan opinnot.

Sähköinen tenttipalvelu on jäänyt kesätauolle 13.5. Syksyllä Vaasan yliopistossa otetaan käyttöön uusi sähköisen tenttimisen järjestelmä EXAM. (Katso portaalin ennakkotiedote EXAMin käyttöönotosta)

Mikäli opiskelet kesällä päätoimisesti (5 op/kk), voit hakea kesäopintotukea. Kesätukeen oikeuttava suoritus tulee tehdä 15.9. mennessä. Kesätukeen oikeuttavia suorituksia ovat esim. tentti, essee, luentopäiväkirja tai muu harjoitustyö, tutkielma, harjoittelu. Tarkempia tietoja kesäajan opintotuesta ja hakuohjeet kohdasta Opintotuki kesän ajalle.

Perustutkinto-opiskelija voi hakea puoltoa suorittaakseen valmistumista edistäviä ja yliopiston koulutusprofiilin mukaisia opintoja Vaasan kesäyliopistossa ja Vaasan yliopiston Avoimessa yliopistossa tai muussa yliopistotasoisia opintoja tarjoavassa yksikössä. Puolto on aina haettava ennen opintojen alkamista. Lisätietoja kohdasta Muualla suoritettavat opinnot.

Luotsin 1. kerroksen Opiskelijapalvelut on avoinna koko kesän. Tervahovin ja Fabriikin palvelupisteiden henkilökunta on paikalla pääosin kesäkuussa ja elokuussa.

Tietohallinnon helpdeskin palvelut tavoitat 27.5. alkaen sähköpostitse osoitteesta helpdesk(a)uva.fi ja puhelimitse numerosta 029 449 8051.

Tritonian Yliopistonrannan toimipiste on auki koko kesä-, heinä- ja elokuun (pe-la suljettu). Katso tarkemmat tiedot Tritonian verkkosivuilta.

YTHS:n Vaasan toimipiste on suljettu 4.7. –7.8.2016. Lääkäreitä ei ole paikalla enää 21.6. jälkeen.

Katso myös Lukuvuoden 2015–2016 opetusajat.

- Myös suomenkielisillä paikkakunnilla on perheitä, joita kiinnostaa ruotsin kielen tarjoaminen omille lapsille. Kaksikielinen toiminta oli erittäin suosittua. Kirja osoittaa, että näillä paikkakunnilla on myös kasvattajia ja opettajia, jotka mielellään toteuttavat kielirikasteista toimintaa ruotsin kielellä, yksi kirjan toimittajista, professori Åsa Palviainen Jyväskylän yliopistosta kertoo.

- ”Kaksikielisyys on rikastuttanut perhettämme todella paljon: Uudet kivat laulut, Lucia-aamut, joulu- ja kevätjuhlat. Kokonainen uusi maailma, mikä kielen kautta avautuu.” ”Tyttö käytti myös omaehtoisesti ruotsia kotona, korvaten suomenkielisillä sanoilla sanat, joita ei tiennyt. `Titta mamma! Vilken fina vaaleanpunainen blomma.´”, kommentoivat lasten vanhemmat.

Kirjassa kuvataan uudentyyppistä kaksikielistä toimintaa, jossa lastentarhanopettaja käytti joustavasti sekä suomea että ruotsia kommunikoidessaan suomenkielisen lapsiryhmän kanssa. Siinä kuvataan myös kaksikielisen pedagogiikan suunnittelua ja toimintatapoja esimerkkien avulla.

Suomessa ei ole aiemmin kirjattu toimintaperiaatteita kahdella kielellä annettavalle varhaiskasvatukselle. Kirja esittelee uuden mallin suppeamman kaksikielisen opetuksen toteuttamiselle. Mallin tavoitteena on uuteen kieleen tutustuminen ja sen pienimuotoinen oppiminen sekä positiivisen asenteen luominen ja myönteisten kokemusten antaminen.

- Kasvattaja toimii koko ajan kahdella kielellä. Keskiössä on kahden kielen käyttäminen arjen toiminnassa eikä vain tiettyjen toimintatuokioiden aikana. Kahta kieltä ei käytetä satunnaisesti vaan tiettyjen periaatteiden mukaisesti, professori Palviainen sanoo.

Kirjassa luodaan myös katsaus suomalaisissa päiväkodeissa toteutettavan kielikoulutuksen eri muotoihin ja kaksikielisen opetuksen erilaisiin kansainvälisiin toteutustapoihin. Kirja on tehty työkaluksi ja inspiraation lähteeksi kasvattajille, johtajille, päivähoidon ja koulutuksen suunnittelijoille, päättäjille, vanhemmille sekä tutkijoille ja se soveltuu myös koulutusmateriaaliksi.

Anu Palojärvi, Åsa Palviainen & Karita Mård-Miettinen (toim.) Suomeksi ja ruotsiksi. Kaksikielinen pedagogiikka päiväkodissa.

Kirja pdf-muodossa:

(suomi)

(ruotsi)

Virhe johtui tulostuksen ja postituksen teknisen ratkaisun toimittajasta ja oli puhtaasti tekninen. Itse hyväksymisprosessissa ei ole tapahtunut virheitä.

Oikeat tiedot sisältävät kirjeet lähetetään asianomaisille perjantaina 27.5.2016.

- Olemme todella pahoillamme tämän teknisen virheen aiheuttamasta hämmennyksestä ja mielipahasta. Teemme kaikkemme, että kaikki hakijat saavat oikeat tiedot mahdollisimman nopeasti. Vastaamme mielellämme kaikkiin mahdollisiin asiaa koskeviin kysymyksiin, sanoo asiantuntija Hanne Christensen, DIA-yhteisvalinnan koordinaattori ja DIA-työryhmän ja -ohjausryhmän sihteeri.

Lisätiedot:
Asiantuntija Hanne Christensen, DIA-työryhmän ja ohjausryhmän sihteeri, puh. 050 3841 798

Hakijat voivat kysyä lisätietoja ensimmäisen DI-hakutoiveensa yliopistosta.

Diplomi-insinööri-, arkkitehti- ja maisema-arkkitehtikoulutusten yhteisvalinnassa (DIA) ovat mukana
seuraavat yliopistot: Aalto-yliopisto, Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Oulun yliopisto, Tampereen
teknillinen yliopisto, Turun yliopisto, Vaasan yliopisto ja Åbo Akademi.

Koko kuluvan lukuvuoden aikana Vaasan yliopistosta valmistuu yli 400 maisteria. Kansainvälisiä opiskelijoita valmistuneista on noin 13 %.

– Kauppatieteellisestä tiedekunnasta valmistutaan edelleen erittäin hyvin kauppatieteiden maistereiksi. Viime vuoden toukokuuhun verrattuna tiedekunnasta valmistuu 16 % enemmän maistereita. Vuodesta 2013 lähtien valmistuneiden maisterien määrä on ylittänyt koulutukselle asetetun tavoitteen, sanoo opintopäällikkö Nina Nässlin.

– Teknillisestä tiedekunnasta valmistuu erittäin hyvin kauppatieteiden kandidaatteja ja maistereita, kumpiakin yli tutkintotavoitteen. Tekniikassa positiivista on myös joka vuosi kasvava tekniikan kandidaatin tutkintojen määrä. Hallintotieteissä ja humanistisella alalla valmistutaan edelleen erittäin hyvin ja tutkintomäärät ovat viime vuoden tasoa, sanoo opintopäällikkö Helena Varmajoki.

Publiikki on kaksi kertaa vuodessa järjestettävä yliopiston yhteinen valmistuneiden juhla, jossa jaetaan tutkintotodistukset valmistuville opiskelijoille. Lisäksi ohjelmassa on yliopiston ma. rehtorin ja tiedekuntien dekaanien puheet. Vaasan Ekonomit ry, Vaasan Aktiasäätiö, Isojoen Konehalli Oy, Korsholms Aktiastiftelse sekä Vaasan yliopistoseura jakavat tilaisuudessa stipendejä ja huomionosoituksia ansioituneille opiskelijoille.

Kaikkia lukuvuoden 2015–2016 aikana valmistuneita juhlitaan 22. kesäkuuta erillisessä maisterivalmistujaisjuhlassa.

Suomessa mielenterveyden häiriöiden hoidon kustannukset ovat noin 900 miljoonaa euroa eli viisi prosenttia kaikista terveydenhuollon menoista ja mielenterveyden häiriöiden työkyvyttömyyseläkemenot ovat lähes 670 miljoonaa euroa.

– Terveydenhuollon sektorin kustannusten hillitsemiseksi varteenotettava vaihtoehto on panostaa mielenterveyden edistämiseen, sillä se samalla hyödyttää yhteiskuntaa mielenterveysongelmiin liittyvien tuottavuuskustannusten pienenemisellä, sanoo tutkija Kaarina Reini Vaasan yliopistosta.

Vaasan yliopiston sosiaali- ja terveyshallinnon yksikön tekemässä tutkimuksessa selvitettiin Aikalisä-tukipalvelun taloudellista vaikuttavuutta. Aikalisä -toimintamalli on suunnattu varusmiespalveluksen ulkopuolelle jäävien nuorten miesten tukemiseksi ja syrjäytymiskehityksen ehkäisemiseksi.

Tukipalvelun vaikutusten arviointi perustui erilaisten skenaarioiden vaikutusten laskemiseen yleisen tasapainon mallilla. Skenaariot pohjautuivat aiempaan Aikalisä-toimintamallista tehtyyn laajaan tutkimukseen sekä tutkimusta varten tehtyihin kyselyihin Aikalisä-tukipalvelun parissa toimiville.

– Aikalisä-tukipalvelun toteuttamisella todettiin olevan bruttokansantuotteeseen positiivinen vaikutus. Vaikutuksen suuruus on suoraan sidoksissa oletuksiin Aikalisä-tukipalvelun vaikutuksista nuorten miesten työllistymiseen, sanoo Reini.

Suurimmillaan vaikutus bruttokansantuotteeseen olisi noin 40 miljoonaa euroa ja pienimmillään hiukan yli kuusi miljoonaa euroa riippuen Aikalisä-tukipalveluun sitoutuvien määrästä ja työllistymisoletuksista. Työllisyysvaikutukset vaihtelevat vastaavasti 98 ja lähes 700 henkilötyövuoden välillä.

”Myönteiset vaikutukset vaativat pitkäjänteistä työtä”

Reini muistuttaa, että laskelmissa Aikalisä-tukipalvelun kustannusten on oletettu olevan suhteellisen pienet ja Aikalisä-ohjaajien tekevän työtä muun työnsä ohessa, joten tutkimuksen tulosten suuruus on näin ollen suuntaa-antava.

Tulosten herkkyysanalyysissa tutkittiin kriittistä ”break even” -pistettä, jossa Aikalisä-tukipalvelusta saatavat hyödyt juuri ja juuri ylittävät ohjelman kustannukset. Näissä simuloinneissa havaittiin, että Aikalisä-tukipalvelua on kannattavaa toteuttaa suhteellisen pienillä työllistymisoletuksilla (3–4 prosenttia). Julkisen varojen rajakustannusten arvioinnin mukaan Aikalisä-tukipalvelun toteuttaminen on yhteiskunnalle samanhintaista kuin muukin julkinen toiminta.

– Myös ulkomaiset tutkimukset ovat todenneet lasten ja nuorten psyykkiseen hyvinvointiin panostamisen olevan kannattavaa. Myönteisten vaikutusten realisoituminen vaatii kuitenkin edelleen pitkäjänteistä työtä. Aikalisä-toimintamallin tutkimuksissa on todettu, että onnistunut intervention toteutus tarvitsee tuekseen jatkuvaa ja pitkän ajan monitasoista toimintaa tutkimuksen, käytännön ja politiikan tasolla, sanoo tutkija Reini.

Aikalisä-toimintamalli on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kehittämä ja koordinoima tukipalvelu nuorille aikuisille. Tukipalvelua toteuttavat kunnat yhteistyössä puolustusvoimien ja siviilipalveluskeskuksen kanssa.

Lisätiedot: Tutkija Kaarina Reini, Vaasan yliopisto, puh. 050 529 8555, kaarina.reini(at)uva.fi

Reini, Kaarina (2016): Mielenterveyden edistämisen taloudelliset vaikutukset. Nuorten miesten syrjäytymistä ehkäisevän Aikalisä-tukipalvelun arviointi. Vaasan yliopiston julkaisuja. Selvityksiä ja raportteja 208.

Julkaisu pdf-muodossa

Aikalisä-palvelu verkossa