Seminaarissa avauspuheenvuoron pitäneen Vaasan yliopiston vero-oikeuden ma. professorin Juha Lindgrenin mukaan seminaarilla haluttiin lisätä ymmärrystä asiasta ja siitä, miten KHO:n päätökset vaikuttavat lainsäädännön tulkintaan.

– Kyse on siitä, miten rinnasteisissa tilanteissa tai verosuunnittelussa voidaan jatkossa toimia. Annoimme tilaa keskustelulle ja pyrimme löytämään vastakkainasettelun sijaan yhteistä näkymää, Lindgren sanoi.

Korot eivät olleet vähennyskelpoisia

KHO tuomitsi 19. toukokuuta tekemissään ennakkopäätöksissä korot vähennyskelvottomiksi kahdessa merkittävässä kansainvälisessä järjestelyssä. Helsingin Sanomien mukaan järjestelyissä olivat osallisena yhdysvaltalaisen ja tanskalaisen konsernin tytäryhtiöiden Suomen sivuliikkeet, joille oli järjestelty satojen miljoonien eurojen velat.

KHO katsoi päätöksissään, että kansainvälisen konsernin Suomeen perustetun sivuliikkeen ulkomaiselle konserniyhtiölle maksamat korkokulut eivät olleet sivuliikkeen verotuksessa vähennyskelpoisia.  KHO teki samana päivänä myös kolme muuta vastaavanlaista päätöstä.

Verohallinto on jo reagoinut päätöksiin. Sen mukaan KHO:n uudet ratkaisut selkiyttävät aiemmin oikeuskäytännössä vallinneen tulkinnanvaraisen tilanteen. Nyt julkaistujen päätösten mukaan korot voidaan katsoa vähennyskelvottomiksi, kun osakkeita, joiden hankintaan velka liittyy, ei voida kohdentaa sivuliikkeen varoiksi tai järjestely voidaan katsoa veronkiertämiseksi.

Verohallinto on aiemmin julkisuudessa arvioinut, että tämän tyyppinen kansainvälisten konsernien aggressiivinen verosuunnittelu korkojärjestelyineen on vähentänyt suomalaisia yhteisöverotuloja jopa sadoilla miljoonilla euroilla.

Voidaankin ennakoida, että KHO:n päätökset muuttavat yritysten verosuunnittelua.

– Sivuliikkeiden käyttö verosuunnittelussa varmasti vähenee, samalla joudutaan miettimään apuyhtiöiden käyttöön liittyviä riskejä, sanoo professori Lindgren.

Vaasan VERO ei vapise -seminaareista hyvää palautetta

Juhannusviikolla pidetty seminaari oli järjestyksessään toinen ”Vaasan VERO ei vapise” -teemalla järjestetty seminaari. Seminaari pidettiin Helsingissä. Puhujina ja paneelikeskustelun osallistujina olivat Lindgrenin lisäksi veroasiantuntija Petri Harsu KPMG:stä, erityisasiantuntija Sami Koskinen Verohallinnosta, johtava veroasiantuntija Tero Honkavaara Elinkeinoelämän Keskusliitosta sekä lainsäädäntöneuvos Marianne Malmgren valtiovarainministeriöstä.

– Palaute seminaarista oli positiivista ja antoi hyviä eväitä tilaisuuden järjestämiseen myös ensi vuonna, sanoo vero-oikeuden ma. professori Lindgren.

Yhteistyökumppaneina seminaarissa olivat Verohallinto ja Verotus-lehteä kustantava Kustannus Oy Verotus.

Lindgrenin mukaan Vaasan yliopiston talousoikeudellisen informaation tutkimusryhmässä kansainväliseen vero-oikeuteen liittyvät kysymykset ja niitä koskeva oikeuskäytäntö ovat yksi keskeinen tutkimusalue.

– Meillä on käynnissä väitöskirjatutkimukset muun muassa veron kiertämisestä Suomen ja EU:n vero-oikeudessa, tavaramerkin siirtohinnoittelusta sekä maastapoistumisverotuksesta (exit tax), hän sanoo.

Lue lisää:

KHO:n tiedote ennakkopäätöksistä

Vaasan yliopiston talosoikeudellisen informaation tutkimusryhmä

Leviä viljelemällä syntyy biomassaa, joka soveltuu bioenergian tuotantoon, lannoitteeksi tai massaksi maisemointiin.  Käytettäessä puhtaita lähtöaineita voidaan levää tuottaa myös ravinnoksi tai lääkeainetuotantoon.

Vaasan yliopistosta monitieteisessä levätutkimushankkeessa ovat mukana Vaasan Energiainstituutin tutkimusjohtaja Erkki Hiltunen, tutkija Liandong Zhu energiatekniikan yksiköstä sekä tohtorikoulutettava Petra Berg markkinoinnin yksiköstä.

– Levän hyötykäyttö on todella laaja kokonaisuus sisältäen erilaiset viljelymenetelmät, levän keruumenetelmät sekä tuotetun biomassan jalostamisen eri energiamuotoihin. Jotta levän tuotanto saataisiin kannattavaksi, tulee tutkia myös eri vaihtoehtojen taloudellisuutta ja ansaintalogiikkaa, sanoo Erkki Hiltunen.

Yhteispohjoismaisessa hankkeessa on tarkoitus tutkia eri leviä ja niiden kasvatuksen soveltuvuutta pohjoisiin olosuhteisiin ja eri käyttötarkoituksiin.

– Täällä Vaasan yliopistossa tutkimme levänviljelyn kannattavuutta. Mikä levä tuottaa parhaiten biomassaa ja edelleen bioenergiaa, eli esimerkiksi biokaasua, bioetanolia ja biodieseliä, suuren mittakaavan käyttöön, Petra Berg kertoo.

Kasvava levä puhdistaa jätevettä

Tutkija Liangdong Zhu tutki levien kasvattamista jo väitöstutkimuksessaan. Tuolloin hän hyödynsi laimennettua sikaloiden jätevettä mikrolevä Chlorella zofingiensisin kasvattamiseen. Öljyä sisältäviä mikroleviä voidaan käyttää biodieselin tuotantoon. Lisäksi ne puhdistavat samalla jätevettä.

– Aiemmat tutkimukseni kotimaassani Kiinassa ja väitöskirjatutkimukseni Suomessa antavat hyvän pohjan nyt aloitettavalle hankkeelle. Viemärilietteen liikkuvuutta ja metaanin tuotantoa voidaan tehostaa lisäämällä siihen levää. Levän kasvatuskustannuksia voidaan vähentää hyödyntämällä viemärivedessä olevia ravinteita. Kasvava levä voi poistaa typestä jopa 84–92 prosenttia ja fosforista 59–74 prosenttia, sanoo Liandong Zhu.

Hyödyntäjinä Pått ja Stormossen

Levän kasvatus jätevedessä toteuttaa kestävän kehityksen periaatteita erityisesti veden käytön kannalta.

– Tutkimuksessa sidosryhmäkumppaneinamme ovat Påttin jätevedenpuhdistamo Vaasan Palosaaresta sekä jätehuoltoyhtiö Stormossen, sanoo Berg.

Tulevaisuuden visio on, että Påttin jätevedenpuhdistamon jätevesialtaissa mikrolevillä puhdistettaisiin lietettä. Öljyä sisältävä levä lisää myös jätemassan liukkautta, jolloin sitä voitaisiin tehokkaammin ja pienemmin kustannuksin johtaa tulevaisuudessa mahdollisesti rakennettavaa putkea pitkin jätevedenpuhdistamolta Stormossenin jätekeskukseen.

– Vaasan vedenpuhdistaminen olisi entistäkin tehokkaampaa tulevaisuudessa, menetelmä sitoisi ehkä myös hajuja paremmin. Putken valmistuttua maanpäällisiä kuljetuksia rekoilla ei enää tarvittaisi, Berg arvioi.

Tarkoituksena luoda leväteollisuuden verkosto

Kolmivuotisessa hankkeessa ovat mukana Vaasan yliopiston lisäksi Suomesta ammattikorkeakoulu Novia ja Ruotsista Sveriges Lantbruksuniversitet Uumajasta, Mittuniversitetet Sundsvallista, Nattviken Invest AB, Biofuel Region Bfr AB ja Norsk institut for bioekonomi (NIBIO) Norjasta.

Hankkeessa aiotaan luoda myös leväteollisuuden sidosryhmien verkosto.  Yhteispohjoismaisen verkoston yritykset olisivat pieniä ja keskisuuria yrityksiä, esimerkiksi jätevedenpuhdistamoja, biokaasun tuottajia, maitotiloja, voimalaitoksia sekä massa- ja paperiteollisuuslaitoksia.

TransAlgae -hanke on saanut rahoitusta EU:n Botnia-Atlantica -ohjelmasta. Hankkeen rahoitus on kokonaisuudessaan 2,2 miljoonaa euroa. Vaasan Energiainstituutin osuus on vajaa 700 000 euroa ja Vaasan yliopiston osuus yli 250 000 euroa.

– Tarjoamme opiskelijoille useita mahdollisia opintopolkuja ja vapautta valita, sanoo Vaasan yliopiston rehtori Jari Kuusisto.

Siirtymäaika tutkinnon suorittamiselle Vaasassa on Kuusiston mukaan yksi keskeisimmistä yliopiston ja opetus- ja kulttuuriministeriön jatkovalmisteluissa täsmentyvistä asioista.

– Vaasan yliopisto on ehdottanut ministeriölle, että kandidaatin tutkintoa suorittavalle siirtymäaika olisi kolme vuotta ja maisterin tutkinnossa kaksi vuotta, sanoo Kuusisto.

Siirtymäaika laskettaisiin ehdotuksen mukaan siitä, kun viimeiset opiskelijat olisivat aloittaneet opintonsa kyseisissä koulutusohjelmissa eli 1.8.2016 alkavasta lukukaudesta.

– Lakisääteiset opinto-oikeuden siirrot ja poissaolevaksi ilmoittautumiset ase- ja siviilipalvelukseen, vanhempainvapaisiin sekä sairauksiin liittyen myönnetään normaalein perustein.

Vaasan yliopiston Nykysuomen ja kääntämisen yksikkö järjestää kolme viikkoa kestävän kurssin yhteistyössä Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMOn kanssa. Kurssia on järjestetty Vaasan yliopistolla kesäisin jo useiden vuosien ajan.

Kurssille osallistuu opiskelijoita 18 eri maasta. He opiskelevat Suomea kotimaissaan joko pääaineena, sivuaineena tai vapaasti valittavina kursseina. He ovat opiskelleet suomea vähintään vuoden verran.

Eniten opiskelijoita on tänä vuonna Venäjältä ja Saksasta. Muut opiskelijat tulevat Pohjoismaista, Virosta, Puolasta, Unkarista, Ukrainasta, Isosta-Britanniasta, Itävallasta, Kanadasta, Ranskasta, Yhdysvalloista, Espanjasta, Kiinasta, Slovakiasta, Romaniasta ja Liettuasta.

Viktória ja Natália kertovat opiskelevansa Suomea pääaineenaan Bratislavan yliopistossa. Suomen kieli kiinnostaa heitä, koska se on hyvin erilaista kuin oma äidinkieli slovakki.  Viktória kertoo suosikkisanansa olevan ”jäätelö” ja Natália pitää sanasta ”kaunis”.

Kaunis on heidän mielestään myös Vaasan yliopiston kampus.

– Tykkään, kun täällä on niin erilaista kuin kotona Bratislavassa, sanoo Natália.

Ruotsista saapunut Tova ihailee vanhan Puuvillatehtaan rakennuksia.

– Todella ihania, ja merikin on ihan lähellä.

"Sisulla eteenpäin"

Tova opiskelee suomea kursseilla Tukholman yliopistossa. Hän pitää kieltenopiskelusta ja uskoo, että naapurimaan kielen oppimisesta on hyötyä.

– Suomen opiskelu on haastavaa. On vaikeaa tuottaa kieliopillisesti oikeita lauseita, mutta sisulla mennään eteenpäin, Tova sanoo.

Tova toivoo, että kielioppi karttuisi kesäkurssilla Vaasassa ja puhuminen sujuvoituisi.

Suomen kielen kurssin tavoitteena onkin vahvistaa etenkin opiskelijoiden suullista kielitaitoa ja suomalaisen kulttuurin tuntemusta. Lisäksi kurssiin sisältyy myös kielioppia, tekstien kirjoittamista ja luetunymmärtämistä.

Kurssi sisältää 80 tuntia suomen kielen opetusta kolmen viikon aikana. Kurssin aikana pidetään lisäksi luentoja suomalaiseen kulttuuriin liittyvistä aiheista, käydään Vaasan museoissa, katsotaan suomalaisia elokuvia sekä tehdään retkiä muun muassa Raippaluotoon ja Vaasan saaristossa sijaitsevaan Jannen Saluunaan.

Opetus on alkamassa ja avoimen yliopiston opintoihin ilmoittautuminen alkaa keskiviikkona 10.8.2016 klo 10.00.

Opintokokonaisuuksiin ilmoittautuvat ovat etusijalla yksittäiselle jaksolle ilmoittautuviin nähden.

Opintotarjonta 2016-2017

Vaasan yliopiston opintoja voit opiskella avoimen yliopiston opetuksena Vaasan lisäksi ympäri Suomea. Opintotarjontamme löytyy verkkosivuiltamme täältä: /fi/education/open/opintotarjonta/.

Vaasassa käynnistyvät opintokokonaisuudet:

10.9. JOHTAMINEN JA ORGANISAATIOT, PERUSOPINNOT, 26 op
13.9. LIIKETOIMINNAN PERUSTEET, 28 op
13.9. SOSIAALI- JA TERVEYSHALLINTOTIETEEN OPINTOKOKONAISUUS, 29 op
19.9. MARKKINOINTI, AINEOPINNOT, 25 op
19.9. VIESTINTÄTIETEIDEN OPINTOKOKONAISUUS, 25 op (verkko-opinnot)
21.9. TALOUSOIKEUDEN PERUSOPINNOT, 25 op
29.9. JOHTAMINEN JA ORGANISAATIOT, AINEOPINNOT, 25 op
3.10. TALOUSOIKEUDEN AINEOPINNOT, 25 op
17.1. MARKKINOINNIN OPINTOKOKONAISUUS, 25 op
xx.xx LASKENTATOIMI JA RAHOITUS, PERUSOPINNOT, 25 op

Kokonaisuuksiin kuuluville yksittäisille jaksoille voi ilmoittautua myös erikseen. Lisäksi tarjolla on runsaasti yksittäisiä opintojaksoja eri aloilta.

Ilmoittautuminen

Tee ilmoittautuminen ILPA – ilmoittautumispalvelussa opintojaksokuvauksen ilmoittautumislinkistä
tai osoitteessa: https://uva.ilpa.oodi.fi/ilpa/.

Lisätietoa ILPAssa ilmoittautumisesta löytyy verkkosivuiltamme: /fi/sites/open/opintotarjonta/ilmoittautumispolku/ilpa/

Osallistumismaksu

1.8.2016 lähtien opintokokonaisuuteen ilmoittautuessa osallistumismaksu on 10€/opintopiste. Yksittäiselle opintojaksolle ilmoittautuessa, osallistumismaksu on 15€/opintopiste.

Kirsten, Stephanie ja Tobias jäivät vaihto-opiskelija-ajaksi Vaasan yliopistoon, kun taas Frauke matkasi opiskelemaan turismia Kajaaniin ja Elena arkkitehtuuria Turun yliopistoon.  Suomalainen Nina löysi Stephaniesta itselleen saksalaisen kielikaverin ja tutustui samalla koko joukkoon. Ystävykset pitivät yhteyttä koko vaihto-opiskeluiden ajan ja ovat tavanneet sen jälkeenkin vähintään kerran vuodessa.

– Ensimmäinen mielikuvani Vaasasta oli sen lentokenttä. Minusta tuntui, että olisimme laskeutuneet metsään. Suomessa oli tuolloin hyvin kuuma kesä ja meressä uiminen onnistui hyvin. Vaasa oli hyvin aurinkoinen ja lämmin, sanoo Stephanie.

Kymmenen vuotta sitten kielikurssilla opiskeltiin suomen kielen perusteiden lisäksi myös suomalaista kulttuuria, historiaa, elokuvia, ruokaa sekä tehtiin retkiä. Tutuksi tulivat niin Merenkurkun saaristo kuin Vaasan Öjbergetkin.

Tällä viikolla entiset vaihto-opiskelijat seikkailevat uudelleen Vaasassa ja sen ympäristössä. Yliopistolla he verestivät muistojaan lounastamalla opiskelijaruokala Mathildassa ja tapaamalla kansainvälisestä opiskelusta vastaavia asiantuntijoita.

– On aivan mahtavaa olla täällä Vaasassa uudelleen kymmenen vuoden jälkeen, sanoo Frauke.

Vaasan henki innosti

Vaasan yliopistossa vuoden vaihto-opiskelijana ollut Tobias muistaa ihaillen pienen yliopiston hyvää henkeä. Hän opiskeli kymmenen vuotta sitten julkisjohtamista ja on nyt itse alan lehtorina belfastilaisessa yliopistossa.

– Vaasan yliopistossa opiskelijoilla oli läheinen yhteys professoreihin, jollaista suuremmissa yliopistoissa harvoin on. Oli hienoa, että Vaasan yliopistossa sai myös ottaa kursseja muista yliopistoista. Itse osallistuin esimerkiksi Hankenin oikeustieteen kurssille.

Myös Vaasan yliopiston kansainvälisten asioiden yksikkö saa Tobiakselta erittäin isot kehut.

– He olivat niin avoimia ja ystävällisiä, hän ja muut vaihto-opiskelijat muistelevat.

Suomi on säilynyt vaihto-opiskelijoille tärkeänä maana. He ovat esimerkiksi vierailleet usein Ninan perheen kesämökillä . Italialainen Elena kertoo järjestäneensä häänsäkin Suomessa.

– Tunnemme syvää yhteyttä Suomeen, ystävykset sanovat.

Viimeisimpien tilastojen mukaan maailmassa jaetaan päivittäin yli kolme miljardia digitaalista kuvaa. Merkittävä osa näistä kuvista on otettu matkapuhelinkameroilla. Vaikka matkapuhelinkameroiden laatu on huomattavasti parantunut viime vuosina, selkeitä eroja on yhä olemassa ja lisäksi kameroiden nopeudessa on merkittäviä eroja.

Kameroiden ominaisuuksien lisääntyessä on niiden vertailu aina vain haastavampaa. Pitäisikö kuluttajan kiinnittää huomiota pikselien määrään, värintoistoon, kuvanoton nopeuteen tai vaikkapa videon laatuun? Usein kameran ominaisuudet ovat vielä riippuvaisia toisistaan, jolloin yksi hyvä ominaisuus voi heikentää toista ominaisuutta.

– Kuvan laatu ei ole ainoa kriteeri, joka vaikuttaa matkapuhelimen kameran käytettävyyteen. Pikselimäärän kasvu ja kuvan laadun parantaminen voivat tehdä kamerasta hitaan, sanoo Vaasan yliopistossa väittelevä Veli-Tapani Peltoketo.

Nykyisissä matkapuhelinkameroissa kuvasensorilta tuleva kuva rakennetaan käytännössä kokonaan uudestaan kuvan jälkiprosessoinnissa, joka voi olla hidasta. Väitöskirjatutkimus paljastaa kameroita, joiden kuvanlaatu on vertailun parhaita, mutta ovat kuitenkin vertailun hitaimpia kameroita.

– Vaikka kuvan laatu olisi huippuluokkaa, kameran hitaus voi estää juuri sen oikean hetken taltioimisen ja lopputulos on sama kuin huonolaatuisella kuvalla: sitä ei käytetä, toteaa Peltoketo.

Kameroiden nopea kehitys haastaa mittaukset

Digitaalisten kameroiden laatua on tutkittu laajasti viime vuosina. Useita uusia standardeja on julkistettu ja vanhoja päivitetään jatkuvasti. Digitaalisten kameroiden ja matkapuhelinkameroiden nopea tuotekehitys vaatii uusia metriikoita uusien ominaisuuksien mittaamiseksi. Vaikka kameroiden yksittäisiä ominaisuuksia voidaan verrata keskenään, on kameroiden kokonaisvertailu vaikeaa. Markkinoilta ei löydy julkisia vertailuohjelmia, standardeja tai mittareita, jotka ottaisivat huomioon kaikki tai ainakin tärkeimmät kameran ominaisuudet ja tarjoaisivat vertailtavan kokonaisarvion joka laitteesta.

Jotta voitaisiin luoda toimiva kokonaisarvio kamerasta, täytyy määritellä, mitä ominaisuuksia halutaan vertailla. Väitöskirja sisältää laajan tutkimuksen matkapuhelinkameroiden kuvan laadusta, laatua mittaavista metriikoista sekä virheistä, joita digitaalisissa kuvissa ilmenee. Lisäksi tutkimuksessa on selvitetty kameran nopeuden mittaamiseen käytettyjä metriikoita.

Kameroiden vertailtavuus helpottuu, jos kameran eri laatu- ja nopeustulokset voidaan yhdistää yhdeksi arvoksi. Erilaisia laatu- ja nopeusmetriikoita digitaalisille kuville löytyy kuitenkin huomattavan paljon eli yhteensä yli viisikymmentä. Kaikkien käyttäminen ja yhdistäminen on lähes mahdotonta. Tutkimuksen suorituskykymittauksessa käytettiin resoluutio-, tekstuuri-, väri- ja kohina-arvoja, sekä kameran nopeustuloksia kokonaisarvion laskentaan.

Mittaustapojen oltava julkisia

Vaikka tutkimus määritteleekin uuden tavan vertailla matkapuhelinkameroita kattavasti, yhtä tärkeää on tutkimuksen tulos, joka määrittelee miten matkapuhelinkameroita pitäisi vertailla.

Ensinnäkin, kaikkien mittaustapojen ja laskentakaavojen pitää olla julkisia. Mittaustavat, -tulokset ja varsinkin erilaisten metriikoiden yhdistäminen voivat sisältää tarkoituksellisia tai tiedostamattomia painotuksia, jotka voivat vääristää lopputulosta.

Toiseksi, mittauksia pitäisi tehdä useissa eri kuvausympäristöissä. Varsinkin hämäräkuvaus on matkapuhelinkameroille erittäin haastavaa, ja kameroiden laatu- ja nopeustulokset voivat poiketa huomattavasti eri valaistuksissa. Lisäksi vertailun pitää ottaa huomioon, miltä lopullinen kuva näyttää ihmissilmin katsottuna. Esimerkkinä tästä niin sanotusta aistinvaraisesta mittauksesta voidaan käyttää kuvien värikylläisyyttä. Jos kuvan värikylläisyyttä lisätään hieman, kuva näytää paremmalta, vaikka teknisesti se sisältää värivirheen.

Mikä on sitten paras matkapuhelinkamera? Peltokedon mukaan tähän on hyvin vaikea antaa yksiselitteistä ratkaisua. Samalla tavalla voitaisiin kysyä mikä on paras auto.

– Jos vertaillaan kameroita vuodelta 2014, paras kuvan laatu löytyi Lumian 1020 - ja kiinalaisesta Zopo C2 -malleista, kun taas nopeimmat kamerat olivat iPhone 5s ja Samsung S3, Peltoketo toteaa.

Lisätiedot

Veli-Tapani Peltoketo, p. 044 517 8552, sähköposti: veli-tapani.peltoketo(ät)netikka.fi

Peltoketo, Veli-Tapani (2016). Benchmarking of Mobile Phone Cameras. Acta Wasaensia 352.

Väitöskirjan tilaukset
ja pdf

Väitöstiedot

DI Veli-Tapani Peltokedon tietoliikennetekniikan alaan kuuluva väitöskirjatutkimus ”Benchmarking of Mobile Phone Cameras” tarkastetaan torstaina 11.8.2016 klo 12 alkaen Vaasan yliopiston päärakennuksen (Tervahovi) auditorio Kurténissa.

Vastaväittäjänä tilaisuudessa toimii TkT Lasse Eriksson (Cargotec) ja kustoksena professori Mohammed Elmusrati Vaasan yliopistosta.

– Lomake antaa keskustelijoille keskustelurungon, jota voidaan turvallisesti seurata alusta loppuun. Kun lomakkeen kaikki kohdat on käsitelty, myös kehityskeskustelu yleensä päättyy, sanoo Vaasan yliopistossa väittelevä Mikkola. Lisäksi lomake voi auttaa erilaisten, vaikeidenkin aiheiden käsittelyä, jotka eivät ehkä muuten tulisi keskustelussa esiin.

Mikkolan tutkimuksessa keskustelulomakkeelle tunnistetaan kolme käyttötapaa. Lomake on ensinnäkin esine, jota esimies ja alainen liikuttelevat ja käsittelevät. Toiseksi lomake voidaan hahmottaa kirjalliseksi tekstiksi, johon viitataan ja josta tehdään tulkintoja. Kolmanneksi lomake on kehityskeskusteluvuorovaikutusta ohjaava agenda.

Esitäytetty lomake antaa alaiselle valtaa

Henkilöstö saattaa kokea kehityskeskustelut esimiehen hallitsemiksi tilanteiksi, joissa on vaikea tuoda esille omia näkemyksiä. Tähän asiaan voidaan vaikuttaa pohtimalla kehityskeskustelulomakkeen muotoa.

Mikkolan tutkimuksessa kävi ilmi, että keskustelijoiden käyttäessä lomaketta, joka täytettiin kehityskeskustelun aikana, esimiehellä oli enemmän valtaa ohjata ja johtaa keskustelua. Kun kehityskeskustelussa käytettiin puolestaan alaisen esitäyttämää lomaketta, esimies ei ollutkaan yhtä selvä kehityskeskustelun ohjaaja. Näissä keskusteluissa alaisilla oli paremmat mahdollisuudet tuoda esiin ja perustella omia mielipiteitään. Tutkimuksen mukaan tämä johtui siitä, että alaisilla oli yleensä ensisijainen oikeus tulkita ja selittää lomakkeeseen kirjoittamaansa tekstiä. Tekstiinsä viittaamalla alaiset pystyivät jopa ottamaan uusia keskustelunaiheita esiin.

Lomakkeesta apua kehityskeskustelun ajankäytön hallintaan?

Esimiehet saattavat tuskastua siihen, ettei kehityskeskustelulle suunniteltu aika riitä alkuunkaan. Mikkolan tutkimuksessa tuli esiin, että kehityskeskustelulomakkeen käytöllä voisi olla merkitystä myös kehityskeskustelun ajankäytön hallinnan näkökulmasta.

Tutkimusaineistossa esimiehet ja alaiset tulkitsivat lomakkeen käsittelyn, liikuttelun ja katsomisen hienovaraisiksi vihjeiksi siirtyä keskustelussa eteenpäin.

– Tämä herättää kiinnostavan kysymyksen, pystyisikö lomaketta käyttämään tietoisesti ja strategisesti kehityskeskustelun ajankäytön rajoittamiseen, Mikkola pohtii.

Harvinainen tutkimusaineisto

Mikkolan tutkimusaineisto on poikkeuksellinen, koska se sisältää aitoja videokuvattuja kehityskeskusteluluja ja niissä käytettyjä lomakkeita.

– Olen tosi iloinen, että tutkimusryhmämme pääsi kuvaamaan tällaisia arkaluontoisia tilanteita, joita on yleensä tarkasteltu vain haastattelu- ja kyselytutkimuksilla, Mikkola kertoo.

Kehityskeskustelut ovat alun perin lähtöisin Yhdysvalloista. Suomalaiseen työkulttuuriin ne vakiintuivat 1990-luvulla. Tilastokeskuksen parin vuoden takaisen selvityksen mukaan yli puolet suomalaisista palkansaajista oli osallistunut kehityskeskusteluun vuonna 2013.

Vaikka kehityskeskustelut ovat tärkeä osa useiden suomalaisten työpaikkojen johtamisjärjestelmää, kehityskeskustelujen suosiossa on näkynyt pieniä säröjä. Konsulttiyritys Accenture herätti viime vuonna huomiota ilmoittamalla luopuvansa kokonaan kehityskeskustelujen käymisestä. Kehityskeskusteluilla on puolustajansa ja vastustajansa, mutta täydellisesti toimivaa korvaavaa käytäntöä niille ei ole toistaiseksi kehitetty.

FM Piia Mikkolan nykysuomen alaan kuuluva väitöskirjatutkimus ”Teksti, agenda, artefakti: Kehityskeskustelulomakkeen erilaiset roolit kehityskeskustelujen topikaalisissa siirtymissä” tarkastetaan lauantaina 13.8.2016 klo 12 alkaen auditorio Kurténissa (Vaasan yliopiston päärakennus Tervahovi). Vastaväittäjänä tilaisuudessa toimii dosentti, KT Sanna Vehviläinen (Työterveyslaitos) ja kustoksena professori Esa Lehtinen (Vaasan yliopisto).

Lisätietoja

Piia Mikkola, p. 050 3434731, sähköposti: piia.mikkola(at)uva.fi
Mikkola, Piia (2016) Teksti, agenda, artefakti: Kehityskeskustelulomakkeen erilaiset roolit kehityskeskustelujen topikaalisissa siirtymissä. Acta Wasaensia 353.

Väitöskirjan tilaukset ja pdf

Opintoihin ilmoittaudutaan osoitteessa www.uva.fi/avoin.

Vaasan yliopiston tutkintovaatimusten mukaisia opintoja on mahdollista opiskella yksittäisinä opintojaksoina tai laajempina opintokokonaisuuksina. Tarjolla on monipuolisesti opintoja kauppatieteissä, hallintotieteissä sekä kielissä ja viestinnässä.

– Esimerkiksi kauppatieteissä markkinoinnin aineopintokokonaisuus jatkuu myös tulevana lukuvuonna ja talousoikeuden opinnoissa voi tehdä myös kandidaatintutkielman. Tauon jälkeen hallintotieteissä on tarjolla myös sosiaali- ja terveyshallintotieteen opintoja, sanoo opintopäällikkö Sonja Hakala.

Avoimen yliopiston opinnot järjestetään pääasiassa iltaisin ja viikonloppuisin. Verkko-opintoja tarjotaan entistä enemmän. Opiskelu on mahdollista kaikille, sillä koulutustaustaan tai ikään liittyviä rajoituksia ei ole.

– Avoin yliopisto sopii loistavasti kaikille niille, jotka haluavat tutustua yliopisto-opiskeluun ja eri opintomahdollisuuksiin, viettää välivuotta, päivittää ammattitaitoaan tai kohentaa yleissivistystään. Opiskelu avoimessa yliopistossa voi olla myös tie yliopistoon avoimen väylän kautta, jatkaa Hakala.

Vaasan yliopiston avoimen yliopiston opintoja voi Vaasan lisäksi opiskella yhteistyöoppilaitoksissa ympäri Suomen. Koko opintotarjontaan voi tutustua Vaasan avoimen yliopiston verkkosivuilla www.uva.fi/avoin.

Lisätietoja: Opintopäällikkö Sonja Hakala, p. 029 449 8188, sonja.hakala(at)uva.fi

Puuskaisesta tuulesta huolimatta savupiippu saatiin hyvin paikalleen.

Vaasan yliopiston rehtorin Jari Kuusiston mukaan VEBIC on konkreettinen askel Vaasan yliopiston uuden strategian toteutumisessa. Vuosien 2017–2020 strategiassa Vaasan yliopiston ydinviesti on tuoda energiaa liiketoimintaan.

– Vaasan yliopisto kehittää voimakkaasti uuden strategiansa mukaisia painoaloja, joista yksi on energia ja kestävä kehitys. VEBIC-laboratorion lisäksi yliopistolla on useita energia-alaan liittyviä uusia tutkimushankkeita. Yliopisto tulee myös palkkaamaan uusia tutkijoita energia-alalle, sanoo rehtori Kuusisto.

Asennuksia tehdään pitkin syksyä

VEBIC-laboratoriohankkeesta vastaavan projektipäällikön Janne Suomelan mukaan laboratorion asennus- ja koneistustyöt pääsivät alkamaan elokuussa ja ovat hyvällä mallilla.

– Liki kaikki urakoitsijat on valittu ja vauhti asennuksissa alkaa tästä kiihtyä. Wärtsilästä on tulossa kaksi keskinopeaa moottoria tutkimuskäyttöön. Polttoainelaboratorion odotamme käynnistyvän vuoden loppuun mennessä ja pääosa polttomoottorilaboratorion asennuksista saadaan valmiiksi alkuvuoteen mennessä, Suomela kertoo.

Vaasan yliopiston VEBIC-laboratorio sijaitsee Vaasa Parksin EnergyLab -rakennuksessa Palosaarella. VEBIC-laboratoriokokonaisuus on osa laajaa VEBIC (Vaasa Energy Business Innovation Centre) -tutkimusalustaa, jossa yhdistetään yliopiston monialaista osaamista tehokkaan energiantuotannon ja -liiketoiminnan sekä kestävän kehityksen haasteisiin vastaamiseksi.

VEBICin laboratorioissa tutkitaan muun muassa moottorien polttoainejoustavuuden parantamista, uusiutuvia polttoaineita ja päästöjen merkittävää vähentämistä lähelle nollatasoa.

Lisätiedot:

Rehtori Jari Kuusisto, Vaasan yliopisto, p. 029 449 8291
Projektipäällikkö Janne Suomela, Vaasan yliopisto p. 029 449 8142

– Yritysten tulisi ottaa rohkeammin käyttöönsä uusia toimintatapoja innovaatioiden tuottamisessa, joista joukkoistaminen on yksi parhaista tavoista globaalissa liiketoimintaympäristössä. Yritys saa suoran kontaktin juuri niihin henkilöihin Suomessa ja muualla maailmassa jotka ovat motivoituneita kehittämään yhdessä yrityksen kanssa juuri heille soveltuvia tuotteita ja palveluita, Sivula toteaa.

Joukkoistamisessa yrityksen jokin toimi, kuten esimerkiksi tietokoneavusteinen suunnittelu, ulkoistetaan määrittelemättömälle joukolle ihmisiä. Joukkoistamisen hyödyntäminen osana innovaatioiden tuotantoa on jokaiselle yritykselle mahdollista.

– Toimintamallit ovat erilaisia kehitettävästä tuotteesta, palvelusta tai konseptista riippuen, Sivula tähdentää.

Uusi tuote ja valmis asiakaskunta joukkoistamalla

Sivula tutki väitöskirjassaan, miten joukkoistamista hyödynnetään organisaation innovaatiojohtamisen osana. Sivula kertoo, että tutkitut organisaatiot käyttävät joukkoistamista monin eri tavoin. Joukkoistamista voidaan hyödyntää muun muassa ideoiden jatkojalostamiseen, kehittämistyöpanoksen saamiseen tuotekehitykseen, strategiseen suunnitteluun sekä tuotekehitysprojektin rahoittamiseen joukkorahoituksella.

– Yritykset voivat parhaimmillaan toteuttaa uuden tuotteen täysin joukkoistamalla tai rahoittaa sen kehittämisen osittain. Ne voivat tällä tavoin saada valmiin asiakaskunnan ja puskaradion soimaan, Sivula sanoo.

Tutkimuksessa organisaatioiden johtajat ja asiantuntijat kertoivat omassa toiminnassaan hyväksi havaituista joukkoistamisen tavoista. Sivula kehitti näistä kokonaisvaltaisen innovaatiojohtamisen mallin sekä yhdisti tutkimuksessa havaitut joukkoistamisen metodit siihen.

Sivulan väitöstutkimus osoittaa, että joukkoistaminen mahdollistaa yrityksen innovaatiojohtamisen uudella tavalla siten, että kehitetyillä tuotteilla ja palveluilla on laajempi kysyntä markkinoilla.

– Esimerkiksi tutkimuksessani mukana oleva teknologiayhtiö Cisco Systems on joukkoistanut teknologisten innovaatioiden ideointiprosessinsa. Lisäksi he ovat joukkoistamalla kehittäneet yhdessä teknologiaa käyttäjien kanssa etsien seuraavaa miljoonan dollarin bisnestä onnistuneesti. He ovat laskeneet, että joukkoistaminen tuottaa yhtiölle miljoonien hyödyt. Kyseessä on siis äärimmäisen tehokas malli innovaatiotoimintaan, josta yritys voi parhaillaan hyötyä merkittävästi myös taloudellisesti, Sivula pohtii.

Joukkoistaminen ei kuitenkaan itsessään tuo lisäarvoa ja kaikkia toimia ei ole edes viisasta yrittää joukkoistaa, vaan yrityksen tulisi pohtia, milloin joukkoistaminen on oikea ratkaisu tuotekehityksellisiin tehtäviin.

Sivula ilmaisee lopuksi, että joukkoistaminen yrityksessä voidaan aloittaa hyvin kevyellä panostuksella. Johtajat voivat testata markkinoiden vetovoimaa joukkoistamalla tuoteideansa testaamisen, kommentoinnin ja arvioinnin esimerkiksi sosiaalisen median avulla. Sivula rohkaiseekin yrityksiä ottamaan käyttöönsä uudet joukkoistamisen mallit laajemmin osaksi omaa toimintaansa.

– Yritysten on fiksua ottaa joukkoistamisen mallit käyttöönsä omassa innovaatiotoiminnassaan, jotta uusille tuotteille sekä palveluille syntyisi laajempi ja globaali kysyntä entistä nopeammin, Sivula ohjeistaa yrityksiä.

Ari Sivula

Lisätiedot

Ari Sivula, p. 040 830 2374, sähköposti: ari.sivula(at)seamk.fi

Sivula, Ari (2016). Generic Crowdsourcing Model for Holistic Innovation Management. Acta Wasaensia 355.

Väitöskirjan pdf ja tilaukset

Väitöstiedot

KTM Ari Sivulan tuotantotalouden alaan kuuluva väitöskirjatutkimus ”Generic Crowdsourcing Model for Holistic Innovation Management” tarkastetaan perjantaina 19.8.2016 klo 12 Seinäjoen ammattikorkeakoulussa Frami F rakennuksen keltaisessa auditoriossa (F128) (Kampusranta 11 F, 60320 Seinäjoki). Vastaväittäjänä tilaisuudessa toimii professori Andrea Bikfalvi (Gironan yliopisto, Espanja) ja kustoksena professori Jussi Kantola (Vaasan yliopisto).

Vaasan yliopistossa väittelevä Baidiuk on onnistunut parantamaan eräitä klassisia alaan kuuluvia tuloksia, nimittäin Shmul’yanin ei-negatiivisten lohko-operaattorien täydentämistä koskevan teoreeman ja Kreinin kuuluisan teoreeman, joka kuvaa Hermiittisen kontraktion kaikki itseadjungoidut kontraktiiviset laajennukset.

Hän on todistanut näiden avainasemassa olevien tulosten avulla vastineita myös eräille muille tunnetuille tuloksille, jotka ovat voimassa aiempaa laajemmille operaattoriperheille ja myös yleistänyt kyseisiä tuloksia tavanomaista Hilbert-avaruusviitekehystä yleisempiin Krein- ja Pontryagin-avaruuksiin.

Yksi väitöskirjassa käytetyistä lähestymistavoista perustuu niin sanottujen reuna-avaruuskolmikkojen käyttöön. Tällainen moderni viitekehys on osoittautunut monesti operaattorien laajennusteorian standardimenetelmiä käyttökelpoisemmaksi välineeksi, muun muassa käsiteltäessä reuna-arvo-ongelmia tai differentiaalioperaattorien spektraali- tai sirontateoreettisia ominaisuuksia.

– Operaattorien laajennusteoria tarjoaa yleisen viitekehyksen tutkia ja ratkaista monia muodollisesti erityyppisiä matemaattisen analyysin ja matemaattisen fysiikan alueilla esiintyviä ongelmia. Väitöskirjani tuloksilla onkin lukuisia sovelluksia erityisesti operaattorien häiriö-, spektraali- ja sirontateorian alueilla ja se sisältää muun muassa menetelmän esimerkiksi Hamburger-tyyppisten momenttiongelmien ja Nevanlinna-Pick-tyyppisten interpolaatio-ongelmien ratkaisemiseksi, Dmytro Baidiuk kertoo.

Lisätiedot

Dmytro Baidiuk, puh. 040 4624563, sähköposti: dbaidiuk(at)uwasa.fi

Baidiuk, Dmytro (2016). Extension theory of operators in Krein and Pontryagin spaces and applications. Acta Wasaensia 354.

Väitöskirjan tilaukset ja pdf

Väitöstiedot

M.Sc. Dmytro Baidiukin matematiikan alaan kuuluva väitöskirjatutkimus ”Extension theory of operators in Krein and Pontryagin spaces and applications” tarkastetaan maanantaina 22.8.2016 klo 12 alkaen auditorio Kurténissa (Tervahovi, Vaasan yliopisto).

Vastaväittäjänä tilaisuudessa toimii professori Jussi Behrndt (Technische Universität Graz) ja kustoksena professori Seppo Hassi (Vaasan yliopisto).

Aseelliset konfliktit ja terrorismi ovat nykyään jokapäiväisiä uutisia maailmalta. Mitä kansalaiset tekevät, tai voivat tehdä, jos väkivallan uhka toteutuisi omassa elinpiirissä? Entä kuinka vaikeista asioista kuten sodasta tai terrorismista ylipäätään tulisi puhua, ja mitä turvallisuusviranomaisten niistä kertoa? Nämä vakavat teemat nostetaan turvallisuuskahvilan pöytiin, joiden ääreen toivotaan helsinkiläisistä kattava ikähaitari yli 16-vuotiaista lähtien.

Tavoitteena kehittää turvallisuutta

Turvallisuuskahvilassa osallistujat pääsevät tutustumaan Santahaminan Helsinki-simulaattoriin ja seuraamaan aitoa kaartinjääkäreiden koulutustilannetta. Erilaisista hybridiuhista alustavat edustajat Kaartin jääkärirykmentistä, Helsingin poliisilaitokselta ja Helsingin pelastuslaitokselta. Keskustelut käydään pienryhmissä, joita vetää koulutettu ryhmänvetäjä.

Turvallisuuskahvila ei jää pelkiksi puheiksi, vaan tavoitteena on vaikuttaa yhteiskunnallisen turvallisuuden kehittämiseen. Keskustelujen pohjalta kootaan osallistujien yhteinen kannanotto, johon pyydetään vastineita viranomaisilta ja päättäjiltä.

Turvallisuuskahvila on suunnattu kaikille yli 16-vuotiaille helsinkiläisille. Mukaan toivotaan eri-ikäisiä, eritaustaisia ja erilaisia näkemyksiä omaavia asukkaita. Turvallisuuskahvilaan mahtuu 30 osallistujaa, jotka valitaan ilmoittautuneiden joukosta siten, että osallistujajoukko edustaa mahdollisimman hyvin Helsingin asukkaita. Ilmoittautuminen turvallisuuskahvilaan päättyy 31.8.  Valinnasta ilmoitetaan 1.9.

Turvallisuuskahvilan kansalaiskeskustelun järjestävät yhdessä Vaasan yliopisto, Kaartin jääkärirykmentti, Maanpuolustuskorkeakoulu ja Tampereen yliopisto. Tilaisuus järjestetään Santahaminassa tiistaina 6.9.2016 klo 15.45-20.30.

Turvallisuuskahvilan tarkempi kuvaus sekä ilmoittautumisohjeet löytyvät verkosta osoitteesta: /turvallisuuskahvila

Helsingin turvallisuuskahvila toteutetaan osana Maanpuolustuksen tieteellisen neuvottelukunnan rahoittamaa Kansalaisyhteiskunnan rooli maanpuolustuksessa -tutkimushanketta.

Lisätietoja ja haastattelut:

Vaasan yliopisto:

Harri Raisio, dosentti, yliopistonlehtori, puh. 029 449 8405, etunimi.sukunimi@uva.fi

Maanpuolustuskorkeakoulu:

Mika Hyytiäinen, sotilasprofessori, puh. 029 9530 555, etunimi.sukunimi@mil.fi

Kurssien aikataulut löydät Lukkarista.

Lisätietoja kieliopintoihin ilmoittautumisesta.

– Uusi lasinkarkaisulinjasto mahdollistaa uudentyyppisiä tuotteita ja merkittävät energiansäästöt. Myös hiilidioksidipäästöt vähenevät. Uuden teknologian avulla ikkunassa voidaan käyttää entistä ohuempaa lasia, kertoo kehittämispäällikkö Reino Virrankoski Vaasan yliopiston sulautettujen järjestelmien Epanet-tutkimusryhmästä.

Epanet-tutkimusryhmä on auttanut Skaalaa uuden teknologiainvestoinnin energiansäästö- ja hiilidioksidipäästölaskelmissa. Lisäksi tutkimusryhmä on tehnyt Skaalan kanssa tutkimusyhteistyötä palkitun, energiaa säästävän ilmanvaihtoikkunan kehittämisessä.

– Ympäristöystävällisyyden ei tarvitse olla "kurjuudella kilpailemista" ja "takaisin hevosvetoiseen maatalouteen siirtymistä". Esimerkiksi Skaalan tapauksessa liiketoiminta kasvaa, mutta samalla saavutetaan merkittävät energiansäästöt ja päästövähennykset, Virrankoski toteaa.

Perinteinen ikkunavalmistaja on nyt myös cleantech-yritys. Skaala on myös aktiivinen toimija Vaasan energiaklusterissa ja yksi suurimmistä Vaasan yliopiston sulautettujen järjestelmien Epanet-professuurin rahoittajista. Yhteistyötä tutkimuksessa on tehty jo pitkään – yrityksellä on kahdenvälinen tutkimussopimus Vaasan yliopiston teknillisen tiedekunnan kanssa.

Lisätiedot: Reino Virrankoski, kehittämispäällikkö, Vaasan yliopisto, p. 029 449 8328, reino.virrankoski(at)uva.fi

Suomenkielisissä kandidaattiohjelmissa aloittaa tänä syksynä yli 500 ja maisteriohjelmissa noin 140 uutta opiskelijaa.

Yliopisto ja ylioppilaskunta tekevät tiivistä yhteistyötä uusien opiskelijoiden vastaanottamisessa. Tutorit eli yliopistossa jo tutkintoaan suorittavat saman alan opiskelijat toimivat linkkinä uusien opiskelijoiden ja yliopistoyhteisön välillä. He tutustuttavat fuksit yliopistoyhteisöön, kampusalueeseen ja kaupunkiin sekä auttavat opiskelijaelämän alkuun.

Orientaatiopäivien ohjelma kokonaisuudessaan on nähtävissä yliopiston verkkosivuilla.

Opiskelijoita eri puolilta maailmaa

Yliopistossa aloittaa syksyllä myös noin 150 uutta kansainvälistä vaihto-opiskelijaa ja 130 kansainvälistä tutkinto-opiskelijaa. Vaihto-opiskelijat saapuvat pääosin Euroopasta ja tutkinto-opiskelijat eri puolilta maailmaa: kaiken kaikkiaan Vaasan yliopistossa on opiskelijoita yli 80 maasta.

Kansainvälisten opiskelijoiden opinnot alkoivat orientaatioviikolla maanantaina 22. elokuuta. He saavat orientaatiopäivinä tietoa tulevista opinnoista, asumisesta Suomessa sekä opiskelijoille tarjottavista palveluista Vaasassa. Kansainvälisten opiskelijoiden orientaatio-ohjelma on nähtävissä kokonaisuudessaan yliopiston verkkosivuilla.

Lisätietoja:
Asiantuntija, hakijapalvelut Miisa Ratavaara, puh. 029 449 8166
Palveluvastaava, hakija- ja liikkuvuuspalvelut Juhani Moisio, puh. 029 449 8135

Vuonna 1996 alkoi kolmen yliopiston (Vaasan yliopisto, Åbo Akademi ja Hanken) yhteisen kirjaston suunnittelu ja yhteistyösopimus solmittiin vuonna 1998. Kirjaston rakentaminen Vaasan Palosaaren kampukselle meren äärelle alkoi 11.10.1999. Kirjastotalo valmistui kesällä 2001 ja kaksikielinen Vaasan tiedekirjasto Tritonia aloitti toimintansa 1. elokuuta 2001.

Vuonna 2004 Tritoniaan yhdistettiin kolmen yliopiston yhteinen oppimiskeskus eli verkko-opetuksen tukiyksikkö, nykyinen EduLab. Vuonna 2010 Vaasan ammattikorkeakoulun ja Yrkeshögskolan Novian Vaasan yksiköiden kirjastot yhdistyivät Tritoniaan ja EduLab-palveluja alettiin tarjota myös ammattikorkeakouluille.

– Tritonia on erinomainen esimerkki Vaasassa toimivien yliopistojen ja korkeakoulujen yhteistyöstä, josta hyötyvät kaikki opiskelijat ja koko Vaasan seutu. Tritonia on enemmän kuin pelkkä tiedekirjasto, siitä on muodostunut merkittävä kohtaamispaikka, ja haluamme että sen palvelut kehittyvät jatkossakin vahvasti ja kaikkia hyödyttävällä tavalla, sanoo Vaasan yliopiston rehtori Jari Kuusisto.

Yhteistyö korkeakoulujen kanssa ja asiakkaiden tarpeiden ennakointi entistä tärkeämpää

Tritonian johtaja Anne Lehdon mukaan tulevaisuudessa yhteistyö korkeakoulujen ja käyttäjien kanssa tulee kirjastolle yhä tärkeämmäksi.

– Tritonia toimii nyt neljällä paikkakunnalla seitsemässä toimipaikassa, mutta vuodenvaihteessa Tritonia Yliopistonrantaan yhdistyvät Vaasan ammattikorkeakoulun Raastuvankadun ja Novian Sarjakadun kirjastot ja käyttäjämäärä Palosaarella kasvaa.  Tarkoitus on samassa yhteydessä modernisoida lainaustoimintaamme automatisaatiota hyödyntäen ja mahdollistaa entistä käyttäjälähtöisempi palvelu, Lehto sanoo.

Vaasan yliopiston tutkijakoulun ja muiden tutkijoiden tarpeisiin Tritonia kehittää tutkija- ja julkaisupalveluja.

– Tietoaineistot siirtyvät yhä enemmän elektroniseen muotoon. Kirjaston on pystyttävä huolehtimaan, että tutkijoilla on pääsy korkeatasoisiin julkaisuihin, koska yliopistojen rahoitusmalli ja yliopistot vahvasti kannustavat julkaisemaan niissä.

Uusien oppimisympäristöjen ja opetusteknologian kehityksen myötä tärkeää on myös EduLabin digipedagogiikan asiantuntijuuden varmistaminen. Se edellyttää Lehdon mukaan erityisesti saumatonta työskentelyä korkeakoulujen opettajien kanssa.

– Lisäksi jatkuva haaste korkeakoulukirjastoille on asiakkaiden muuttuvien tarpeiden seuraaminen ja ennakointi siten, että pystymme tukemaan korkeakoulujamme niiden koulutus-, tutkimus- ja julkaisutavoitteissa.

Lisätietoja:
Tritonian johtaja Anne Lehto, p. 029 449 8500
Vaasan yliopiston rehtori Jari Kuusisto, p. 029 449 8291

Palkinto myönnetään vuosittain edellisen lukuvuoden aikana Vaasan yliopistossa julkaistulle kirjalle, artikkelille tai opinnäytetyölle, joka edistää kaksikielisyyttä tai tehokasta energiahuoltoa.

Åbo Akademi -palkinto myönnettiin Mård-Miettiselle populaaritieteellisestä kirjasta ”Suomeksi ja ruotsiksi. Kaksikielistä pedagogiikkaa päiväkodissa” ja artikkelista ”Two languages in the air: a cross-cultural comparison of preschool teachers’ reflections on their flexible bilingual practices”. Artikkeli on julkaistu International Journal of Bilingual Education and Bilingualism -lehdessä toukokuussa 2016.

– Ajattelen palkinnon olevan tunnustus työstä, jossa yhdistyy korkea tieteellinen taso ja vahva yhteiskunnallinen relevanssi – asia, joka on ollut johtoajatuksena Pohjoismaisten kielten yksikön kaikessa toiminnassa. Yksiköstämme on lähtöisin useita kielikoulutuksen malleja, jotka ovat käytössä suomalaisissa kouluissa. Meidän opeillamme koulutetaan tuhansia suomalaislapsia vuosittain. Lisäksi meillä on vankka asema tieteellisellä kentällä omalla alallamme, Mård-Miettinen sanoo.

Tutkimushanke pureutui päiväkodin kaksikieliseen toimintaan

Palkitut julkaisut on tehty yhteistyössä Jyväskylän yliopiston professori Åsa Palviaisen kanssa. Ne liittyvät Vaasan yliopiston ja Jyväskylän yliopiston yhteiseen kaksikielisen pedagogiikan tutkimushankkeeseen, joka alkoi vuonna 2012 Svenska Kulturfondenin rahoittamana. Mård-Miettinen näkeekin palkinnon myös tunnustuksena hyvästä tutkijayhteistyön tekemisestä oman yliopiston ulkopuolella.

Tutkimushankkeessa dokumentoitiin ja kehitettiin päiväkodin kaksikielistä (ruotsi-suomi) toimintaa tutkijoiden ja päiväkodin kasvattajan välisenä tiiviinä yhteistyönä.

– Lopputuloksena on kaksikielisen pedagogiikan malli, joka soveltuu yksikieliselle paikkakunnalle ja käytettäväksi millä kielillä tahansa, kertoo Mård-Miettinen.

Päiväkodin opettajien ääni kuuluu artikkelissa

Mård-Miettisen ja kollegoiden kirjoittamassa artikkelissa tarkastellaan kaksikielistä päiväkotipedagogiikkaa Suomessa (suomi-ruotsi, suomi-venäjä) ja Israelissa (arabia-heprea). Näkökulma ja ääni on päiväkodin kasvattajien.

– Fokuksessa on muutosprosessi, jonka kukin viidestä opettajasta kertoo käyneensä läpi heidän alkaessaan toteuttaa kaksikielistä pedagogiikkaa, Mård-Miettinen sanoo.

Vaikka kieliympäristöt ovat erilaisia, tutkimuksessa huomattiin, että kasvattajien pohdinnoissa oli yhteisiä elementtejä.

– Kaikki olivat kipuilleet kielten erottelemisen ja sekoittamisen liittyvien asioiden kanssa. Heillä oli myös vahva visio yksilökeskeisestä pedagogiikasta ja kielimallina toimimisesta. Lisäksi he käyttivät samantyyppisiä kielipedagogisia strategioita työskennellessään kahdella kielellä.

Populaaritieteellinen kirja syntyi päiväkotien innostuksesta

Tarve populaarimmalle kirjalle huomattiin, kun etenkin ruotsinsuomalaiset päiväkodit ryhtyivät kutsumaan hankkeen tutkijoita ja päiväkodin kasvattajaa esitelmöimään hyvin toimivasta kaksikielisestä pedagogiikasta. Tutkijat kuulivat myös, että lastentarhanopettajakoulutuksessa opiskelijat lukivat heidän tieteellisiä artikkeleitaan aiheesta.

– Teimme kaksikielisen kirjan, jonka ruotsinkielinen versio on sopeutettu sekä Suomen että Ruotsin oloihin. Kirjassa esitellään kaksikielisen pedagogiikan toimintaperiaatteet ja toimintatavat hyvin yksityiskohtaisesti

– Yliopistot ovat joutuneet vakavan paikan eteen, kun niiden budjetteja leikataan, ja tiukka rahoitustilanne ja taloudellisen kasvun puute leimaavat vahvasti keskustelua. Voimme kuitenkin olla tyytyväisiä siihen, että uusi strategia ja profiloituminen turvaavat Vaasan yliopiston talouden tulevien neljän vuoden aikana.

Vaasan yliopiston uusi strategia määrittelee kehittämisen suuntaviivat tuleville vuosille. Uudet painoalat ovat johtaminen ja muutos, rahoitus ja taloudellinen päätöksenteko sekä energia ja kestävä kehitys. Kuusiston mukaan yliopiston uusi strategia edellyttää uudistumista.

– Muutos koskettaa myös yliopistoamme, kun kielten tutkintoon johtava koulutus siirtyy liikkeen luovutuksella Jyväskylän yliopistolle. Tavoitteenamme on varmistaa koko yliopiston menestys myös tulevaisuudessa. Vaasaan perustettavassa kielikeskuksessa avautuu myös työpaikkoja, kun kielten opetustarjontaa vahvistetaan. Ilman näitä muutoksia Vaasan yliopiston tilanne kokonaisuudessaan olisi selkeästi heikompi.

Kuusiston mukaan tulevaisuudessa siintää Vaasan ihme.

– Vaasan seutua pidetään jo esimerkkinä, jota muut voivat seurata. Vaasan yliopisto haluaa olla energiateollisuuden keskittymän ja kaupungin ohella kolmas elementti Vaasan ihmeessä. Uutta strategiaamme toteuttamalla meillä on erinomainen mahdollisuus tähän.

Kuusisto kertoi, että uusi moottori- ja polttoainelaboratorio on konkreettinen tulos Vaasan yliopiston, Vaasan kaupungin ja yritysten hyvästä yhteistyöstä.

– VEBIC (Vaasa Energy Business Innovation Centre) tulee olemaan ainutlaatuinen kansainvälisen tason tutkimusinfrastruktuuri, joka houkuttelee tutkijoita, opiskelijoita ja tutkimuskumppaneita eri puolilta maailmaa.

Kuusisto muistutti, että yliopiston varainhankinnassa alkaa viimeinen tärkeä vuosi. Hän haastoi jokaisen yrityksen, yhteisön ja yksityishenkilön mukaan varainhankintakampanjaan.

– Varainhankintamme tavoitteena on kerätä 2,5 miljoonan euron lahjoitukset. Yli puolet tästä on saavutettu. Varoja suunnataan strategisiin kehittämiskohteisiin, ennen kaikkea yliopiston opetus- ja tutkimusedellytysten kehittämiseen ja uusiin avauksiin tutkimushankkeissa. Tätä kautta realisoituu merkittävää lisäarvoa ympäröivälle yhteisölle ja yrityselämälle.

Wärtsilän Eskola: Yliopistoyhteistyö yhä tärkeämpää

Wärtsilä Oyj:n konsernijohtaja Jaakko Eskola muistutti juhlapuheessaan, että yhteistyö yliopistojen kanssa on yhä tärkeämpää verkostoituneessa maailmassa.

­­–Suomessa Wärtsilä panostaa joka vuosi toiseksi tai kolmanneksi eniten tutkimukseen ja tuotekehitykseen. VEBIC-hanke Vaasan yliopiston kanssa on uusi ja tärkeä osa tätä yhteistyötä, ja se avaa uusia mahdollisuuksia sekä Wärtsilälle että yliopistolle, Eskola sanoo.

Eskolan mukaan on tärkeää, että opiskelijat kohtaavat varhaisessa vaiheessa todellisia ongelmanratkaisu­tilanteita ja että tutkimusten tuloksia voidaan hyödyntää oikeassa elämässä.

Wärtsilän konsernijohtaja muistutti myös koulutettujen osaajien tarpeesta yhtiölle. Hän sanoi, että 69 prosenttia konsernin Vaasaan palkattavista henkilöistä on opiskellut Vaasassa.

– On tärkeää, että opetuksen laatu pysyy korkeana.

Hän kertoi olevansa huolissaan siitä, että lasten ja nuorten kiinnostus luonnontieteitä kohtaan on laskussa.

– Lapsia olisi saatava innostumaan matematiikasta, fysiikasta ja kemiasta. Vaasassa kehitetty energiakoulutusstrategia on tärkeä askel oikeaan suuntaan.

Eskola otti myös kantaa hallituksen lisäleikkauksiin yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen rahoituksesta. Säästäminen koulutuksesta on hänen mukaansa ehdottomasti väärä säästökohde.

– Tasokkaalla yliopistokoulutuksella on tärkeä osa Suomen pitämisessä kilpailukykyisenä.

Hankkeen lähtökohtana on 50/50-energiansäästömenetelmä, jonka ideana on palkita rakennuksen käyttäjät energiansäästön ansiosta saavutetuista rahallisista säästöistä.

– Tavallisesti kunnat maksavat julkisten rakennusten energialaskut, eikä rakennuksen käyttäjille seuraa mitään siitä, käyttävätkö he energiaa vähän tai paljon, kertoo Merja Pakkanen.

Menetelmää käyttävissä energiansäästöprojekteissa kertynyt säästö jaetaan käyttäjien ja kunnan kesken. Kun käyttäjät voivat itse vaikuttaa siihen, miten säästynyt raha käytetään, on motivaatio säästötoimenpiteiden toteuttamiseksi myös suurempi.

Kaikki työkalut yhdellä verkkosivustolla

– Fifty/Sixty-hankkeen tavoitteena on tarjota yhdellä sivustolla kaikki työkalut tällaisen 50/50-energiansäästöprojektin toteuttamiseksi niin, että se on mahdollisimman helppoa ja kivaa.

Sivusto tarjoaa muun muassa välineet viitearvojen laskentaan, energiankulutuksen seurantaan sekä energian- ja rahansäästön laskentaan – kaikki tärkeitä tekijöitä energiansäästöprojektin toteutuksessa.

– Lisäksi sovelluksessa on runsaasti ohjeita, tehtäviä ja materiaaleja, mikä helpottaa rakennuksen käyttäjiä keksimään ideoita energiansäästöön ja motivoimaan mukaan koko koulu- tai työyhteisön, kertoo Pakkanen.

Suurimpina hyötyinä Pakkanen näkee juuri sovelluksen tarjoamat työkalut ja tehtävät.

– Kaikkien ei tarvitse keksiä pyörää uudelleen.

Pakkanen uskoo, että sovellus tulee madaltamaan kynnystä lähteä toteuttamaan energiansäästöprojekteja kunnissa, ja myös innostamaan sellaisiin.

Verkkosovellus jää kunnille

Hankkeen päätyttyä sen aikaansaannoksena syntyvä verkkosovellus jää kuntien käyttöön Vaasan yliopiston ylläpitämänä.

– Toivomme, että mahdollisimman moni kunta hyödyntää sitä, toteaa Pakkanen.

Hän muistuttaa energiansäästöprojektien myönteisistä vaikutuksista: rahansäästön lisäksi voidaan vähentää energiantuotannon ympäristövaikutuksia sekä vaikuttaa ihmisten energiatietoisuuteen ja -asenteisiin. Energiaa säästävien toimintatapojen opettelu julkisissa rakennuksissa voi moninkertaistaa hyödyn, kun rakennusten käyttäjät alkavat myös kotona miettiä käyttötottumuksiaan aiempaa tarkemmin.

– Erityisesti peruskouluissa lapset innostuvat helposti säästämään energiaa myös kotona ja saavat talkoisiin mukaan koko perheensä, Pakkanen muistuttaa.

Kehitysvaiheessa oleva sovellus kerää kiitosta

Merja Pakkanen on iloinen siitä, että hanketta osarahoittavat Vaasan ja Pietarsaaren kaupungit ovat antaneet verkkosovelluksesta positiivista palautetta. Vaikka sovellus on vielä kehitysvaiheessa, ovat kiitosta saaneet mm. käyttöliittymän helppokäyttöisyys ja laskentatyökalujen selkeys.

– Tavoitteenamme on, että käyttäjä näkee yhdellä vilkaisulla, miten energiansäästöprojektin tavoitteet on saavutettu. Mielestämme olemme onnistuneet tässä hyvin.

Haasteellista kunnissa on perinteisesti ollut rakennusten käyttäjien motivointi energiansäästöön. Vaikka tietotaitoa olisi, ei energiansäästö onnistu, jos käyttäjät eivät ole valmiita hoitamaan omaa osuuttaan.

– Tällaiselle verkkosovellukselle on todella tarvetta. 50/50-energiansäästöprojekteista on innostuttu monissa kunnissa ympäri Suomen, ja tätä sovellusta odotetaan niissä kovasti käyttöönotettavaksi, Pakkanen iloitsee.

– Vaikuttaa siltä, että sovelluksemme pääsee heti valmistuttuaan "tositoimiin" – mikäs sen motivoivampaa meille tekijöille!

Fifty/sixty -hanke on saanut rahoitusta Pohjanmaan liiton EAKR-ohjelmasta sekä Vaasan kaupungilta, Pietarsaaren kaupungilta ja Vaasan yliopistolta.

Teksti: Pohjanmaan liitto

Lue lisää:

50/50-menetelmästä tarkemmin Vaasan yliopistolehti Vox cordiksen viime numerossa:
Jaettu hyöty innostaa energian säästöön

Lisätietoja: Merja Pakkanen, projektipäällikkö,
Vaasan yliopiston Levón-instituutti, p. 029 449 8205