Koronaviruspandemia vaikuttaa merkittävästi kansainväliseen liikkuvuuteen. Tietoa koronaviruksen vaikutuksista opiskelijavaihtoihin löydät täältä.

Täydennyshaku vaihto-opintoihin lukuvuodelle 2020-21 toteutetaan kuitenkin suunnitellusti maaliskuussa. Poikkeustilanteesta johtuen haun ajankohta on hieman siirtynyt, hakuaika on 16.-31.3. Täydennyshaussa ovat mukana sekä Euroopan että Euroopan ulkopuolisten kohteiden jäljelle jääneet paikat. Hakuohjeet ja avoimet paikat löydät täältä.

Lisätietoja täydennyshausta saat tarvittaessa Liikkuvuuspalveluista Ella Lankiselta, ella.lankinen(at)uwasa.fi.

Ajanvaraus toimii edelleen ensisijaisesti Moodlen kautta, mutta myös sähköpostitse. Opintopsykologin kanssa voit keskustella opiskeluun liittyvistä haasteista, kuten ajankäytöstä tai tehtävien tekemisten aikaansaamisesta. Ota rohkeasti yhteyttä, jos siltä tuntuu.

Katso myös: Opintopsykologin palvelut -verkkosivu

Elämme kompleksisessa maailmassa, jossa asiat ja ilmiöt kietoutuvat ja vaikuttavat toisiinsa odottamattomin tavoin. Vartiaisen ja Raision mukaan ennakoimattomuus, suuret kokonaisuudet ja pirulliset ongelmat haastavatkin nykypäivän johtajat.

Organisaatioissa kohdataan yhä useammin yllättäviä tilanteita, syiden ja seurausten välillä ei näy selvää jatkumoa ja toisinaan asioita tuntuu vain tapahtuvan. Tätä kuilua suunnittelun ja tapahtumisen välillä pyritään kaventamaan kompleksisuusajattelulla. Kompleksisuudella ei tarkoiteta asioiden monimutkaisuutta, vaan niiden kytköksellisyyttä, jota teknologinen kehitys on kasvattanut.

Kompleksisuusajattelun suosion taustalla on muun muassa sosioteknologinen murros, joka on voimistanut asioiden ja toimijoiden riippuvuutta toisistaan ja vaikuttanut merkittävästi elämän eri osa-alueilla. Yksi näkyvä esimerkki tästä on sosiaalinen media, joka on muokannut ihmisen tapoja olla vuorovaikutuksessa tuttujen ja tuntemattomien kanssa.

Vartiainen ja Raisio sanovat, että kompleksisuusajattelun lähtökohtia ovat kokonaisvaltaisuus ja erilaisten riippuvuussuhteiden huomiointi. Tämä haastaa liikkeenjohdon piirissä pitkään eläneet ajatukset johtamisesta jakamalla kokonaisuus pienempiin osiin.

Myös pirulliset ongelmat liittyvät kompleksisessa maailmassa toimimiseen. Ne ovat monitulkintaisia vyyhtejä, jotka monesti synnyttävät uusia ongelmia. Pirulliset ongelmat voivat liittyä esimerkiksi ilmastonmuutokseen, ympäristöongelmiin ja eriarvoisuuteen.

Johtaminen kompleksisessa maailmassa -uutuuskirjassa kirjoittajina ovat alan tutkijat, johtajat ja kehittäjät. Tutkijat sukeltavat kompleksisuusajattelun teoreettiseen perustaan ja tarjoavat suomalaiseen empiiriseen aineistoon tukeutuvia käytännön esimerkkejä sen soveltamisesta. Omia kokemuksiaan johtamisesta kaaoksen reunalla kertovat myös esimerkiksi Sitran entinen yliasiamies Mikko Kosonen, Opetushallituksen pääjohtaja Olli-Pekka Heinonen, Touhula Varhaiskasvatuksen Sari Saari sekä muut ammattijohtajat.

– ­Monien johtajien ja asiantuntijoiden mukaan suomalaisen yhteiskunnan toimintamalli pohjautuu vahvasti kompleksisuuden vähentämisen strategiaan. Jotta voitaisiin vastata yhä voimistuvaan kompleksisuuteen, vastedes olisi kuitenkin otettava huomioon myös kompleksisuuden vaalimisen strategiat, sanovat Vartiainen ja Raisio.

**

Pirkko Vartiainen & Harri Raisio (toim.)
Johtaminen kompleksisessa maailmassa. Viisautta pirullisten ongelmien kohtaamiseen
ISBN 9789523450721
Gaudeamus 2020

Toimittajat

Pirkko Vartiainen, HTT, on sosiaali- ja terveyshallintotieteen professori Vaasan yliopiston johtamisen yksikössä.

Harri Raisio, HTT, on yliopistonlehtori Vaasan yliopiston johtamisen yksikössä ja sosiaalihallintotieteen dosentti Itä-Suomen yliopistossa.

Arvostelukappaleet
lasse.leminen@gaudeamus.fi

Lisätiedot

Pirkko Vartiainen, sosiaali- ja terveyshallintotieteen professori, Vaasan yliopisto, puh. 029 449 8349, pirkko.vartiainen@univaasa.fi

Harri Raisio, yliopistonlehtori, Vaasan yliopisto, puh. 029 449 8405, harri.raisio@univaasa.fi

Lisätietoa kirjasta Gaudeamuksen verkkosivuilla

Muut kirjoittajat

Heli Ahonen, FT, kehittäjä, Kehittämisyhtiö Toimiva Oy
Heidi Ahokallio-Leppälä, KT, vararehtori, henkilöstö-ja kehitysjohtaja, Hämeen ammattikorkeakoulu
Susanna Gardemeister, VTM, työelämäasiantuntija, Keva
Tom Hanén, ST, kommodori, Suomenlahden merivartioston komentaja, Rajavartiolaitos
Olli-Pekka Heinonen, OTK, pääjohtaja, Opetushallitus
Harri Jalonen, FT, dosentti, johtava yliopettaja, Turun ammattikorkeakoulu
Lari Karreinen, VTM, ratkaisukeskeinen fasilitaattori ja valmentaja, Akordi Oy, Osana yhteistä ratkaisua Oy
Sanna Ketonen-Oksi, FT, Senior Advisor, Talent Vectia Oy
Mikko Kosonen, KTT, yliasiamies, Sitra, 2008–2019
Tero Kuorikoski, FT, valmennuskeskuksen johtaja, Liikuntakeskus Pajulahti
Hanna Lehtimäki, KTT, dosentti, professori, Itä-Suomen yliopisto
Juha Lindell, HTT, yliopistonlehtori, Vaasan yliopisto
Niklas Lundström, HTT, tutkijatohtori, Vaasan yliopisto
Mikko Luoma, KTT, dosentti, Vaasan yliopisto
Antti Mäenpää, HTT, tutkija, Vaasan yliopisto
Annastiina Mäki, FT, KL, johtava konsultti, Psycon Oy
Aleksi Neuvonen, FM, co-founder, Demos Helsinki
Seija Ollila, HTT, dosentti, Master-CSLE, työnohjaaja, SOConsulting
Terttu Pakarinen, TkT, työ- ja organisaatiopsykologi, CompOrganisations
Hanna-Kaisa Pernaa, HTM, tohtorikoulutettava, Vaasan yliopisto
Jatta Pitkänen, KTM, Itä-Suomen yliopisto
Alisa Puustinen, YTT, KTM, dosentti, erikoistutkija, Pelastusopisto
Mikko Rask, FT, dosentti, yliopistotutkija, Helsingin yliopisto
Sari Saari, eMBA, restonomi, liiketoimintajohtaja, Touhula Varhaiskasvatus Oy
Liisa Virolainen, KTM, MBA, kehityspäällikkö, Valtiokonttori

Yliopistot avaavat etäyhteyksin opiskeltavaa avointa opintotarjontaansa väliaikaisesti maksuttomaksi. Kevään mittaan täydentyvä valtakunnallinen opintotarjonta kattaa nyt yli sata opintojaksoa. Tarjolla on opintoja eri yliopistojen tiedekunnista ja tieteenaloilta.

”Avoimet yliopistot ovat aina olleet joustavien opetusmenetelmien edelläkävijöitä. Hienoa nähdä, mitä hyvällä yhteistyöllä yliopistojen kesken saadaan näin nopeasti aikaan”, kertoo koulutuspäällikkö Reetta Kungsbacka Vaasan yliopiston avoimesta yliopistosta.

Suomen avointen yliopistojen yhteiseen valtakunnalliseen tarjontaan kootut opinnot ajoittuvat kevääseen ja kesään 2020, jolloin ne auttavat opiskelijoita hyödyntämään poikkeusajan tutkinto-opintojensa edistämiseksi.

• Valtakunnallisesti tarjolla olevat maksuttomat avointen yliopistojen opintojaksot ovat koottuna tässä osoitteessa: avoin.jyu.fi/avoimet

Avoimet yliopisto-opinnot ovat yliopistojen tiedekuntien opetussuunnitelmien mukaisia. Opiskelijat huolehtivat itse avoimessa yliopisto-opetuksessa suorittamiensa opintojen hyväksiluvusta omissa yliopistoissaan.

Mahdollisuuksia kevään ja kesän opintoihin

”Avointen yliopistojen tarjonta on hyvin monipuolinen mahdollisuus niille opiskelijoille, joiden kevään opintosuunnitelmat muuttuivat yllättäen koronatilanteen takia. Tarjonnasta voi löytyä oman suunnitelman mukaisia opintoja tai kiinnostavia sivuaineopintoja – ehkä myös aloilla, joita ei ollut ajatellut opiskelevansa”, sanoo idean isä, Itä-Suomen yliopiston akateeminen rehtori Tapio Määttä.

Kevään ja kesän ajan opinnot tuovat helpotusta opiskelijoille myös mahdolliseen tilanteeseen, jossa suunniteltu harjoittelu tai kesätyö peruuntuu poikkeustilanteen takia.

”Yliopistot huolehtivat yhteisesti kaikkien opiskelijoiden mahdollisuudesta jatkaa opiskelua vaikeasta tilanteesta huolimatta. Se on hienoa toimintaa opiskelijoiden parhaaksi. Tämä on erinomainen osoitus siitä, että poikkeuksellinen tilanne on myös mahdollisuus innovaatioille ja uudenlaiselle yhteistyölle”, toteaa Helsingin yliopiston rehtori Jari Niemelä.

Yliopistojen yhteistyötä opiskelijoita varten

Avointen yliopistojen valtakunnallinen opintotarjonta avataan maanantaina 23.3.2020 klo 15. Tällöin mukana tarjonnassa on opintoja Helsingin yliopiston, Itä-Suomen yliopiston, Jyväskylän yliopiston ja Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen, Lapin yliopiston, Tampereen yliopiston, Turun yliopiston, Vaasan yliopiston sekä Åbo Akademin avoimista yliopistoista.

Kukin yliopisto valitsi tähän kaikille avoimeen ja maksuttomaan valtakunnalliseen opintotarjontaan opintoja, jotka on lähtökohtaisesti suunniteltu etäopinnoiksi. Opintotarjonta on valittu yliopistoittain ja se voi täydentyä kevään mittaan.

Yhteinen valtakunnallinen opintotarjonta kehitettiin ja toteutettiin avointen yliopistojen yhteistyöverkoston, Avoimen yliopiston foorumin, johdolla.

”Poikkeustilanteessa yliopistojen yhdessä tekemisen malli vahvistuu. Tämä kädenojennus ja sen nopea toteutus haastavassa kriisitilanteessa on hatunnoston paikka Suomen avoimille yliopistoille. Ne ovat tärkeä osa yliopistoja, ja niiden toimintaan liittyy erinomaista joustavuutta ja yhteistyökykyä. Avoimet yliopistot ovat juuri se yliopistojen osa, jossa tämänkaltainen idea on mahdollista toteuttaa alle viikossa”, Tapio Määttä sanoo.

”Avoin auttaa. Olen iloinen, että yliopistojen välinen verkostotyömme osoittaa voimansa, kun sitä tarvitaan. Yhteinen tavoitteemme on, että Suomen yliopistojen opiskelijat saavat korkeatasoista opetusta myös poikkeustilanteessa”, toteaa Avoimen yliopiston foorumin puheenjohtaja Jukka Lerkkanen Jyväskylän yliopistosta.

Lisätietoja:

Linkki avointen yliopistojen yhteiseen opintotarjontaan: avoin.jyu.fi/avoimet

Reetta Kungsbacka, koulutuspäällikkö, Vaasan yliopisto, reetta.kungsbacka@univaasa.fi, 029 449 8189

Tapio Määttä, Itä-Suomen yliopiston akateeminen rehtori, tapio.maatta@uef.fi, 050 5751589

Minna Herno, Helsingin yliopiston avoimen yliopiston varajohtaja, minna.herno@helsinki.fi, 050 403 6260

Jukka Lerkkanen, Avoimen Foorumin puheenjohtaja, Jyväskylän yliopiston avoimen yliopiston johtaja, jukka.lerkkanen@jyu.fi, 0400 249 643

Marja Sutela, koulutuksen vararehtori, Tampereen yliopisto, 040 721 5204, marja.sutela@tuni.fi

Majlen Saarinen, utbildningschef, Öppna universitetet vid Åbo Akademi, majlen.saarinen@abo.fi, 046 920 2598

Sari Lehto, koulutuspäällikkö, Kokkolan yliopistokeskus Chydenius, sari.lehto@chydenius.fi, 040 5955329

Mervi Varja, osastopäällikkö, Turun yliopisto, mervi.varja@utu.fi, 040 7014600

Merija Timonen, palvelujohtaja, Lapin yliopisto, merija.timonen@ulapland.fi, 040 777 7352

Terhi Keltanen, suunnittelija, Itä-Suomen yliopisto, terhi.keltanen@uef.fi, 050 329 1684

Viestinnän opiskelija Vilma Viertola on opiskellut kotona toista viikkoa. Mukavaa etäopiskelussa on ajankäytön joustavuus, mutta opiskelu on ikävää ilman kavereiden seuraa ja kampuksen tunnelmaa. Viertola kuitenkin kiittelee yliopistoa joustavista opiskelujärjestelyistä.

- Opettajat ovat ehdottaneet useita vaihtoehtoisia suoritustapoja kursseille, joten monilla kursseilla on ollut mahdollista valita itselle sopivin tapa suorittaa se. Paljon on tullut myös tsemppiviestejä ja vinkkejä, mikä on ollut mukavaa!

Ajatukset, haasteet ja ennakkoluulot verkkoon siirtyneestä etäopiskelusta ovat tuttuja yliopisto-opettaja Liisa Käännälle, joka on väitöskirjassaan tutkinut verkko-opiskelun vuorovaikutusta.

- Kokemusteni ja käsitysteni mukaan verkko- tai etäopetus on parhaimmillaan rikasta ajatusten sekä kokemusten vaihtoa, johon opiskelijat osallistuvat mielellään. He pystyvät käymään keskusteluja kurssin alustoilla ja näin hyödyntämään kurssimateriaalien lisäksi omaa elämänkokemustaan ja näkemystään maailmasta sekä yhteiskunnasta. Tällöin opettaja on tavallaan vain kurssin teeman fasilitaattori.

Kääntä täydentää, että usein verkko-opiskeluun ja siinä tarvittavaan vuorovaikutukseen liittyen opiskelijat ovat vaadittua aktiivisempia ja hyvin luovia tehdessään kurssin tehtäviä. Luovuuteen ja aktiivisuuteen toisaalta tarvitaan opettajalta kykyä antaa tilaa opiskelijoiden toiminnalle, mikä näkyy esimerkiksi Viertolan mainitsemissa tehtävänannoissa ja joustavissa suoritustavoissa.

Mikrofonien testailua ja säätämistä

Viertola opiskelee mielellään kampuksella, joten etäopiskelu yksin kotona on vaatinut sopeutumista.

- Pidemmän päälle etäopiskelu on aika yksinäistä ja vaikeaa puuhaa. Jollekin etäopiskelu sopii varmasti oikein hyvin, mutta se ei sovi omaan tyyliini oppia. Tykkään opiskella yhdessä muiden kanssa ja keskustella oppimastani. Kurssikavereiden ja opettajien kanssa pidämme yhteyttä Moodlessa tai Zoomin kautta. Paljon siis mikkien testailua ja säätämistä!

Sekä opettajat että opiskelijat ovat ottaneet pikakelauksella harppauksia toimiviin, yhteisöllisiin ja vuorovaikutuksellisiin etäopiskelun ja -opetuksen muotoihin. Kääntä painottaa, ettei työskentely verkossa ole sinänsä sen parempaa tai huonompaa kuin lähiopetus, se on vain erilaista.

- Olen itse pyrkinyt kasvattamaan yhteisöllisyyden mahdollisuutta ja vuorovaikutuksellisuutta esimerkiksi tehtävillä, joissa opiskelijat eivät palauta suoritusta pelkästään opettajalle vaan myös muiden opiskelijoiden nähtäväksi ja usein myös kommentoitavaksi, Kääntä kertoo.

Toinen keino Käännän mukaan on erilaisten vuorovaikutuksellisten aktiviteettien käyttö esimerkiksi Moodlesta puhuttaessa. Siellä on mahdollista toteuttaa toistuvia chat-istuntoja tai perustaa keskustelupalstoja erilaisille asioille. Kolmanneksi keinoksi Kääntä nimeää yksinkertaisesti sen, että opettaja laatii tehtäviä ja luentoja, jotka vaativat yhdessä tekemistä. Silloin syntyy väistämättä vuorovaikutusta - joskin silloin on tärkeää luoda pelisäännöt verkkotyöskentelyn eri tilanteisiin. Yhteiset säännöt auttavat erityisesti heitä, joille jokin sovellus tai tehtävätyyppi on uusi.

Pitää opetella uusi rytmi päivään

Viertolan kokemuksen mukaan kampuksella työskennellessä syntyy luonnollisemmin taukoja rytmittämään opiskelua kuin kotona. Kahvinhakureissulla törmää tuttuihin ja pänttäämisestä saa tauon vaihtaessaan vapaa-ajan kuulumisia kurssikavereiden kanssa.

Yhteyttä pidetään edelleen, vain keinot sen toteuttamiseen vaihtuvat. Uusi tilanne on mainio mahdollisuus harjoitella uusia vuorovaikutuksen keinoja, olla avoin uusille kokemuksille ja nähdä verkkovuorovaikutuksen monet puolet.

- Pidämme opiskelijakavereideni kanssa vähintään pari kertaa päivässä videokokouksen, joissa juttelemme opintojen etenemisestä, kuulumisista, uusista ideoista, työnhausta ja huonoista tv-sarjoista.

Viertola vinkkaa, että etäopiskelupäivää saa rytmitettyä luomalla itselleen päiväkohtaisia tavoitteita tai kirjaamalla to do -listoja tukemaan opiskelua. Itselleen on myös syytä luoda aikataulu ja pitää siitä myös kiinni.

Etäopiskelussa on myös puolensa, Viertola myöntää. Esimerkiksi verkkoluentoja voi seurata silloin, kun itselle parhaiten sopii. Ajankäyttö on siis joustavampaa ja voi keskittyä opiskelemaan itselle tehokkaalla ajalla.

- Olen aamuvirkku, joten koitan painottaa opiskelunkin aamuun. Herään noin kello 6.20, minkä jälkeen menen ulos. Happihyppelyn jälkeen juon rauhassa aamukahvin, minkä jälkeen opiskelen lounaaseen asti. Pidämme kavereiden kanssa yhteisen lounashetken videokokouksessa, minkä jälkeen opiskelen tiuhempien ja pidempien taukojen rytmittämänä iltapäivällä noin neljään asti. Iltaisin teen asioita enemmän fiiliksen mukaan!

Teksti: Tiia Alkkiomäki

Kirjaudu YTHS:n Self-palvelun ja tarkista, että olet lähettänyt vastauksesi.

Saadaksesi maksuttoman, laajan hammastarkastuksen tulee Sätky-vastauksesi olla palautettuna YTHS:lle.

Terveystapaamiset  toteutetaan toistaiseksi etävastaanottona. Myös muut vastaanottokäynnit pyritään järjestämään mahdollisuuksien mukaan etävastaanottona.

Vararehtori Annukka Jokipii kertoo, että uudistus monipuolistaa ja ajanmukaistaa tutkinto-opiskelijoiden koulutusta.

- Moduulien sisältö kiinnittyy nykyhetken ilmiöihin ja ne ovat yliopiston profiilin mukaisia. Uudistus antaa mahdollisuuden yhdistellä uudella tavalla opintoja ja opiskella taitoja ja valmiuksia, joita opiskelija tarvitsee tulevaisuuden työelämässä, Jokipii korostaa.

Kaikkia aloja koskeva uusimuotoinen kandidaatin tutkintokoulutus käynnistyy Vaasan yliopistossa ensi syksynä. Uudistus koskee pääsääntöisesti syksyllä 2020 aloittavia uusia kandidaattiopiskelijoita ja uudet moduulit ovat tarjolla viimeistään syksystä 2021 lukien.

Ensimmäiset moduulit koskevat tekoälyä ja koneoppimista sekä uudistuvaa työtä. Tarjolla on esimerkiksi kurssi digitaalisesta vuorovaikutuksesta hajautuneessa työympäristössä.

Uudistetussa kandidaatin tutkinnossa opiskelijat suorittavat yhteisten opintojen ja oman opintosuuntansa opintojen lisäksi 15 opintopisteen laajuisia moduuleja. Moduulien myötä sivuainekokonaisuuksista luovutaan. Opiskelija voi tutkintonsa opetussuunnitelman mukaan suorittaa 1-4 vapaasti valittavaa moduulia.

Tämän lisäksi kauppatieteiden kandidaatin tutkintoa tullaan uudistamaan siten, että ensimmäisen vuoden opinnot muodostavat entistä tiiviimmän liiketoimintaosaamisen perusteiden kokonaisuuden.

Lisätietoa:

Vararehtori Annukka Jokipii
p. 029 449 8482
annukka.jokipii(at)univaasa.fi

Lisätietoa tutkintorakenteen uudistuksesta:

Hallintotieteiden koulutusvastaava Marja Vettenranta
marja.vettenranta(at)univaasa.fi, p. 029 449 8175

Kauppatieteiden koulutusvastaava Miia-Leena Mikkilä
miia-leena.mikkila(at)univaasa.fi, p. 029 449 8162

Tekniikan alan koulutusvastaava Kaisu Säilä
kaisu.saila(at)univaasa.fi, p. 029 449 8511

Viestintätieteiden koulutusvastaava Eija Heinonen-Özdemir
eija.heinonen-ozdemir(at)univaasa.fi, p. 029 499 8149

Kimmo Kauhaniemi on erikoistunut älykkäisiin sähköverkkoihin. Hän on tutkinut muun muassa sähköverkkojen suojausta ja sekä hajautetun energiantuotannon liittämistä verkkoon. Markkinoinnin professori Arto Rajala on puolestaan tutkimuksessaan kiinnostunut kestävistä energiamuodoista sekä kuluttajien roolista ja yritysten liiketoimintamahdollisuuksista energiamarkkinoiden murroksessa.

Kuluttajan rooli sähkömarkkinoilla on Kauhaniemen ja Rajalan mukaan muuttumassa yhä aktiivisemmaksi – kun sähkön kokonaishinta energianhintoineen, siirtohintoineen ja veroineen kasvaa, niin osa ryhtyy jopa sähkön pientuottajiksi.

– Kehitys on viemässä siihen suuntaan, että hajautettu tuotanto ja kuluttajan oma tuotanto tulevat kannattavaksi, sanoo Kauhaniemi.

– Kuluttajien kiinnostus omaan sähköntuotantoon ja tuottaja-kuluttaja toimimiseen on huomattavasti lisääntynyt viime aikoina, on syntymässä energiayhteisöjä, jatkaa Rajala.

Kauhaniemen mukaan lainsäädännössä on vielä jonkin verran esteitä sille, että kuluttajien omaa tuotantoa tai energiavarastointia voidaan hyödyntää täysimittaisesti.

– Sääntelyä varmasti ollaan jollain aikajänteellä muuttamassa, niin että uusia toimintamalleja voidaan ottaa helpommin käyttöön.

Kuluttajilla on muitakin keinoja sähkölaskunsa tasoittamiseksi. Ilmalämpö- ja maalämpöpumput voivat esimerkiksi taittaa sähkön tarvetta lämmityksessä. Kuluttajilla on mahdollista myös säännellä omaa sähkönkulutustaan esimerkiksi vesivaraajan avulla ja siirtää sitä edullisimpiin aikoihin. Tässä kysyntäjouston hyödyntämisessä apuna ovat tekoäly ja älykkäät sähköjärjestelmät.

Oivalluksia-podcast

Oivalluksia on Vaasan yliopiston uusi tiedepodcast, joka tarjoaa uutta tieteellistä tietoa, oivalluksia ja havaintoja. Podcastin jaksoissa tartutaan ajankohtaisiin teemoihin ja kiinnostaviin ilmiöihin. Keskustelemassa ovat eri alojen tutkijat. Heitä jututtaa toimittaja Miia Kahila Radio Vaasasta.

Oivalluksia-podcastia voit kuunnella:

• Soundcloud: https://soundcloud.com/univaasa/sets/oivalluksia-podcast

• Spotify: https://spoti.fi/2NOBuBA

,

– Tähän ovat johtaneet tuloksellisuuden vahva painottaminen hyvinvointipalveluissa ja sen seurauksena lyhytjänteinen päätöksenteko sekä kasvava eriarvoisuus, sanoo Vaasan yliopistossa perjantaina 3. huhtikuuta väittelevä Pernaa.

Pernaa tutki väitöskirjassaan hyvinvointipalveluiden päätöksentekoon liittyvää osallisuutta anonyymin Delfoi-asiantuntijapaneelin avulla. Paneeliin osallistui joukko kokeneita viranhaltijoita, luottamushenkilöitä sekä sote-järjestöjen edustajia ympäri Suomea. Osallistujille annettiin tulevaisuusväitteitä kansalaisten osallistumisesta päätöksentekoon. He arvioivat väitteiden toteutumisen todennäköisyyttä ja toivottavuutta.

– Asiantuntijat olivat sitä mieltä, että avoin keskustelu prioriteeteista hyvinvointipalveluiden tuottamisessa ja siitä, mitä palveluja tulisi tuottaa julkisesti, olisi tarpeen. Toisaalta vastauksista kävi ilmi, että osallistamiseen ja avoimeen keskusteluun ei olla vielä kykeneväisiä, sanoo Pernaa.

Yksityisten palveluiden kuluttaja-asiakkaalla on vaikutusvaltaa

Pernaan mukaan kuluttaja-asiakkuus hyvinvointipalveluissa korostuu, ja vaikuttaminen onkin vahvassa kytköksessä yksityisten palveluiden ostamiseen. Paneelin asiantuntijat näkivät, että jatkossa "raha ratkaisee" nykyistäkin enemmän, ja tämä lisää eriarvoisuuden kasvua.

– He, joilla on rahaa, pystyvät ostamaan palveluita yksityisesti. Tämä näkyy myös yksityisten sairausvakuutuksien kasvuna. Paneelissa ei nähty mahdollisuutta, että hyvinvointipalveluihin liittyviin päätöksiin voitaisiin vaikuttaa juuri muuten kuin yksityisten palveluiden kuluttaja-asiakkaina.

Pernaan mukaan kansalaisten osallistaminen lisäisi hyvinvointipalveluihin liittyvien päätösten oikeutusta ja hyväksyttävyyttä. Osallistavia vaikuttamistapoja tulisikin kehittää, eikä vain jumiutua vanhoihin päätöksentekojärjestelmiin. Hän mainitsee hyvinä esimerkkeinä kansalaisraadit ja asiakasraadit. Kuntalain mukaan kunnan asukkailla ja palvelujen käyttäjillä pitää jo nytkin olla edellytykset osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan. Kunta voi kuitenkin vapaasti päättää siitä, miten se tämän velvollisuutensa käytännössä toteuttaa.

– Parhaimmillaan kyse on oikeasta osallistamisesta päätöksentekoon, huonommillaan vain informoinnista, Pernaa sanoo.

Mitä epävarmempi ja kompleksisempi tulevaisuus – sitä tärkeämpää olisi tarkastella toivottua suuntaa

Pernaa muistuttaa, että elämämme koostuu erilaisista systeemeistä ja niissä tapahtuvista ilmiöistä, jotka ovat suurelta osin kytköksissä toisiinsa. Muutokset eivät tapahdukaan tyhjiössä, vaan niiden vaikutukset ulottuvat yhä laajempiin kokonaisuuksiin yhä kompleksisimpina haasteina.

Parhaillaan ympäri maailmaa eletään koronavirusepidemian varjossa. Koronaviruksen aiheuttamat vaikutukset ovat esimerkki kompleksisesta ilmiöstä, jonka vaikutuksia on hyvin vaikea ennustaa tai ennakoida. Vastaamiseen ei myöskään ole olemassa oikeita ratkaisuja, vain mahdollisimman hyviä.

Kun kompleksisuus ja epävarmuus tulevasta lisääntyy, sitä oleellisempaa on Pernaan mukaan tarkastella tulevaisuuden toivottua suuntaa yhteisön ja sen arvojen näkökulmasta.

– Toivotun tulevaisuuden määrittelyyn ei riitä asiantuntijoiden näkemys, eivätkä nykyiset edustukselliset päätöksenteon rakenteet enää riitä heijastamaan kansalaisten näkemystä siitä, mihin tätä yhteiskuntaa suunnataan.

Pernaan mukaan hyvinvointipalveluiden tulevaisuus on tästä hyvä esimerkki. Kun hyvinvointipalveluihin kohdistuvat resurssit eivät kasva samaa tahtia odotusten kanssa, on kyseessä kompleksinen kokonaisuus ja yhtälö, jota ei voida ratkaista.

– Tutkijan ja julkishallinnon kehittämisen näkökulmasta asiaa tulisi lähestyä kansalaisia osallistaen. Parhaimmillaan osallisuus tukee edustuksellista päätöksentekoa, se ei ole sen vastakohta, Pernaa muistuttaa.

Väitöstilaisuus

HTM Hanna-Kaisa Pernaan sosiaali- ja terveyshallintotieteen alaan kuuluva väitöstutkimus ”Hyvinvoinnin toivottu tulevaisuus – tarkastelussa kompleksisuus, antisipaatio ja osallisuus” tarkastetaan perjantaina 3.4.2020 klo 12 Vaasan yliopistossa. Väitöstilaisuus järjestetään etäyhteyden kautta: https://uwasa.zoom.us/j/316842935

Vastaväittäjänä tilaisuudessa toimii professori Jari Stenvall (Tampereen yliopisto) ja kustoksena professori Pirkko Vartiainen.

Lisätiedot

Hanna-Kaisa Pernaa, puh. 040 558 0832, hanna-kaisa.pernaa@univaasa.fi

Pernaa, Hanna-Kaisa (2020). Hyvinvoinnin toivottu tulevaisuus – tarkastelussa kompleksisuus, antisipaatio ja osallisuus. Acta Wasaensia 443. Väitöskirja. Vaasan yliopisto.

Julkaisun pdf: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-476-910-5

Väittelijän tiedot

Hanna-Kaisa Pernaa on syntynyt Vaasassa vuonna 1971. Hän kirjoitti ylioppilaaksi Vaasan yhteislukiosta vuonna 1991. Pernaa valmistui hallintotieteiden kandidaatiksi vuonna 2013 ja maisteriksi vuonna 2014 Vaasan yliopistossa.

Pernaa toimi ennen jatko-opintojaan, eli vuodesta 1997 vuoteen 2015, sairaanhoitajana ja apulaisosastonhoitajana lasten erikoissairaanhoidossa Vaasan keskussairaalassa.

Tilauksen tekeminen

Noutopisteestä voit noutaa etukäteen tilauslomakkeella tilaamasi kirjat. Tee tilaus tällä lomakkeella: https://webropol.com/s/stateofemergency-order

Toivomme, että tilaatte vain ehdottoman välttämätöntä aineistoa, sillä kirjaston resurssit tilausten toimittamiseen ovat poikkeusolosuhteissa rajalliset ja järjestelyssä täytyy pystyä varmistamaan henkilökunnan ja kirjaston asiakkaiden turvallisuus.

Nouto-ohjeet

Klo 16 mennessä tehty tilaus on noudettavissa seuraavana arkipäivänä noutopisteen aukioloaikoina ma-pe klo 11-12 ja 15-16.

Noudata ovessa olevia ohjeita noutaessasi tilaustasi. Kirja on noudettavissa poikkeustilanteen ajan, toistaiseksi 9.4.2020 asti. Tilauksia ei lähetetä postitse.

Noutopisteellä ei ole muita palveluita kuin tilattujen kirjojen nouto. Kirjaston asiakaspalvelu palvelee verkossa ma-pe 9-16 chatin, puhelimen ja sähköpostin kautta.

Kysymykset

p. 029 449 8258
sähköposti: loans@tritonia.f

Valitettavasti asiakasmäärät ovat niin vähäisiä, että ravintolan auki pitäminen ei kannata.

Kun tämä tilanne raukeaa, me reagoimme siihen mahdollisimman nopeasti, ja tiedotamme tilanteen muuttuessa.

Juveneksen henkilökunta sekä allekirjoittanut haluaa toivottaa kaikille hyvää kevään jatkoa ja hurjasti tsemppiä!

Erika Syri
Kampus-ja tapahtumapäällikkö
Juvenes Oy

Tekemämme linjaukset noudattavat Suomen hallituksen ja THL:n antamia suosituksia ja määräyksiä. Seuraamme jatkuvasti viranomaisohjeita ja teemme tarvittaessa mukautuksia linjauksiimme sekä viestimme niistä.

On normaalia, että koronaviruksen leviäminen ja sen hidastamiseen liittyvät rajoittavat toimenpiteet aiheuttavat huolta. Myös suru, hämmentyneisyys, pelko, ahdistus ja vihan tunteet ovat normaaleja reaktioita tässä vallitsevassa tilanteessa. On tärkeää huolehtia myös omsta ja läheisten henkisestä hyvinvoinnista. MIELI Suomen Mielenterveys ry on koonnut ohjeita koronaviruksen aiheuttaman huolen lievittämiseksi. Oman mielen rauhoittamiseen löytyy hyviä harjoitteita Nyytin Hengähdyshetki -kokonaisuudesta.

Lue lisää Nyytin sivuilta kohdasta Kun koronavirus aiheuttaa huolta.

Nyyti lisää chatteja koronan johdosta

Nyytillä on tulossa huhtikuussa ylimääräisiä chatteja, joissa voit jakaa ja saada vertaistukea koronan aiheuttamaan pelkoon ja epävarmuuteen. Lisäksi normaaliin ohjelmaan kuuluvat chatit toteutuvat. Yksittäisiä chatteja
mainostetaan aina myös erikseen, joten seuraa kanaviamme tai ota päivittyvä chat-sivumme seurantaan.

Huhtikuun ryhmächatit:

• to 2.4. klo 18-20: Miten lisätä myötätuntoa omassa opiskeluympäristössä?

Vuoden ensimmäinen Vox cordis –lehti on ilmestynyt. Lehden teemana on työ ja ura.

Pääjutussa pohditaan, mitkä voisivat olla hyvän työelämän reseptit ja miten omaa työtä voisi tuunata paremmaksi. Esiin nousevat myös työn valuminen vapaa-ajalle, palautuminen, multitaskaus, kiire ja sen vaikutukset työn laatuun. Haastateltavana ovat Liisa Mäkelä, Riitta Viitala ja Niina Koivunen.

Uudet sukupolvet muuttavat työelämää paremmaksi. Tutkijatohtori Susanna Kultalahti kertoo, mitä millenniaalit haluavat työltään ja esimiehiltään.

Kansainvälinen ura kiehtoo, mutta onko ulkomaan työkokemuksista ja komennuksista hyötyä?  Tuovatko ne pelkkää plussaa ansioluetteloon ja elämään?  Tähän vastaavat Vesa Suutari, Olivier Wurtz, Tania Biswas ja Rodrigo Mello.

Vientifirmoissa vieraat kielet ja kielipolitiikat ovat tuttuja ja mietittyjä juttuja, mutta julkisella sektorilla ja yliopistoissa kielistrategioiden miettiminen on vielä vaiheessa. Kansainvälistyminen ja kasvava maahanmuutto tuovat muutosta monen organisaation kieliarkeen. Kasvavat kielivaatimukset voivat kuitenkin muodostaa esteitä omalle uraliikkuvuudelle ja tuoda kielellisen epäsopivuuden misfit-kokemuksia niin työntekijöille kuin esimiehille. Aiheesta kertovat Maria Järlström, Nina Pilke ja Hanna Turpeinen.

Entä miten ratkaista työpaikan konflikteja? Jenni Kantola ja Annika Tidström antavat tähän kymmenen hyvää vinkkiä lukijoille. Lehdessä kerrotaan myös, kuinka Vaasan yliopistossa työelämä on läsnä opiskelijoiden arjessa jo ensimmäisestä opiskeluvuodesta lähtien.

Kolumnissa alumnimme, Vaasan yrittäjien puheenjohtaja Katja Rajala kertoo, miten yrittäjyys voi olla osa hyvää työelämää. Koulutuspäällikkö Henna Hyytiä kirjoittaa puolestaan blogissa siitä, kuinka jatkuva oppiminen voi auttaa oikealle tielle työelämän murroksessa. Johtoajatus-blogissa dekaani Adam Smale pohtii, miten yliopisto voi tukea kansainvälistä henkilöstöä ja opiskelijoita.

Vaikuttavaa tutkimusta

Kerromme lehdessä myös, miten startupin idea lähti tutkimuksesta. Ohjelmistoyhtiö Jakamo kehitti yritysten tuotantoketjujen optimointiin palvelun, jonka idea perustuu Vaasan yliopiston tutkimukseen. Yliopiston tutkimuksesta voi olla apua myös kampuksemme lähellä sijaitsevan Merenkurkun saariston eli Unescon maailmanperintökohteen tulevaisuudelle. Herkkä Merenkurkun luonto vaatii kestäviä energiaratkaisuja ja vastuullista matkailubisnestä. Vaikuttavuutta ja vastuullisuutta liittyy myös kiertotalouteen – ilmiöön, josta kolme eri alojen tutkijaamme kertovat näkemyksiään.

Lisäksi Vox cordis kertoo kaupan alan murroksesta. Valta on siirtynyt vähitellen valmistajilta kuluttajille, siksi myös ratkaisu kaupan kriisiin on asiakkaan ymmärtäminen. Aiheesta kertovat Ari Huuhka ja Martti Laaksonen.

Uusi tutkimus paljastaa, että piensijoittajat pitävät eettisinä ja vastuullisina sijoituksia, jotka ovat muutenkin suosittuja sijoituskohteita. Kerromme myös, että pelillistäminen voi helpottaa arjen ruoka-ostoksia ja että teollisuusrobotti voi tuoda 3D-tulostukseen uutta suuntaa.

Uuden tuojat –sarjassa esittelemme uuden kansainvälisen liiketoiminnan professorin Arto Ojalan. Lehden henkilöhaastatteluun pääsee puolestaan Vaasan yliopiston innovaatioiden ja yrittäjyyden tutkimusalustan InnoLabin johtaja Mari K. Niemi.

• Lehti postitetaan maksutta tilaajille ja on saatavissa myös sähköisenä näköislehtiversiona.

• Lehden voit tilata kotiisi tai työpaikallesi osoitteesta: yliopistolehti(@)univaasa.fi

Vaasan yliopiston kandidaattiohjelmiin tuli yhteishaussa 6 524 hakemusta. Hakemusmäärä kasvoi lähes kaikissa kandidaattiohjelmissa. Suosiotaan edelleen kasvattaneelle tekniikan alalle hakijoita oli 772 (v. 2019: 539). Aloituspaikkoja kandidaattiohjelmissa on yhteensä 540.

– Yliopistomme panostaa vahvasti koulutuksen laatuun ja uudistumiseen. Tekniikan alan tuoreet laatuleimat ovat osoitus pitkäjänteisestä kehittämisestä ja lisäävät vetovoimaa alalla. Kandidaatin tutkintoihin tulevat monialaiset moduulit uudistavat koulutusta ja antavat opiskelijoille tärkeitä työelämätaitoja, sanoo rehtori Jari Kuusisto.

Vaasan yliopistossa suosituin hakukohde on edellisten vuosien tapaan kauppatieteiden kandidaattiohjelma, jossa 270:ä opiskelupaikkaa tavoittelee yhteensä 4253 hakijaa, joka on yli 13 prosenttia enemmän kuin viime vuonna. Toinen kauppatieteellisen alan kandidaattiohjelma, Tuotantotalouden ja tietojärjestelmätieteen ohjelma keräsi hakijoita 369 (v. 2019: 454).

Viime vuosina hakijamääriä voimakkaasti kasvattaneet viestintätieteiden ja hallintotieteiden kandidaattiohjelmat säilyttivät suosionsa ja kasvattivat edelleen hakijamäärää. Viestintätieteiden kandidaattiohjelmassa opiskelupaikkaa tavoittelee tänä vuonna 355 hakijaa (v. 2019: 337), hallintotieteissä hakijoita oli 775 (2019: 723).

Myös maisterikoulutus ja avoimen väylä houkuttelevat

Myös suomenkielisiin maisteriohjelmiin saatiin ennätysmäärä hakijoita. Niihin tuli yhteensä 1381 hakemusta (v. 2019: 744). Haussa oli yhteensä kaksitoista maisteriohjelmaa kauppatieteiden, tekniikan, hallintotieteiden ja viestintätieteiden aloilla. Suomenkielisissä maisteriohjelmissa on tarjolla yhteensä 180 aloituspaikkaa. Suosituin hakukohde oli Kokkolassa kolmen vuoden välein toteutettava Liiketoiminnan kehittämisen maisteriohjelma, johon tuli 394 hakemusta.

Yhteishaun kanssa samaan aikaan oli myös erillishaku avoimen yliopiston opintojen perusteella. Hakijamäärä yli kaksinkertaistui viime vuodesta. Avoimen yliopiston väylän kautta tuli 127 hakemusta (v. 2019: 59).

Valintakokeet touko-kesäkuussa

Tämän hetken tiedon mukaan yliopistot toteuttavat kevään 2020 opiskelijavalinnat suunnitellusti opetus- ja kulttuuriministeriön vahvistaman aikataulun mukaisesti touko-kesäkuussa.

Lisätiedot:

Vararehtori Annukka Jokipii
annukka.jokipii (at) univaasa.fi
p. 029 449 8482

Yliopistot seuraavat koronaepidemian etenemistä ja valmistautuvat huolellisesti opiskelijavalintojen toteuttamiseen koronaviruksen aiheuttamassa poikkeustilanteessa. Erilaisiin skenaarioihin varaudutaan yhdessä opetus- ja kulttuuriministeriön ja Opetushallituksen kanssa sekä viranomaisten ohjeita noudattaen.

Mikäli muutoksia pääsykokeisiin tai valintamenettelyihin tarvitsee koronavirustilanteen vuoksi tehdä, yliopistot tiedottavat niistä 15.4. mennessä.

– Ymmärrämme, että epävarmuus tulevasta painaa tällä hetkellä monia hakijoita ja heidän läheisiään. He voivat kuitenkin luottaa siihen, että yliopistot tekevät vahvaa yhteistyötä ja varmistavat, että opiskelijavalinnat pystytään toteuttamaan mahdollisimman hyvin näissä haastavissa olosuhteissa, toteaa Unifin opetusvararehtorikokousten puheenjohtaja Petri Suomala.

Kuten tiede- ja kulttuuriministeri Hanna Kosonen on kertonut, korkeakoulut, ministeriö ja OPH seuraavat tilanteen kehittymistä tiiviissä yhteistyössä. Suomala korostaa, että kaikkia ratkaisuja tehtäessä etusijalla ovat turvallisuus ja koronaviruksen leviämisen ehkäiseminen.

Lisäksi on tärkeää huolehtia hakijoiden yhdenvertaisuudesta. Yliopistot katsovat, että pääsykokeiden tai vastaavien valintamenettelyjen järjestäminen on useimmissa valinnoissa välttämätöntä hakijoiden tasa-arvoisen kohtelun takaamiseksi.

– Opetusvararehtorit arvioivat tilanteen kehittymistä ja linjaavat valtakunnalliset ratkaisut yhdessä. Lisäksi yliopistot ovat perustaneet poikkeusjärjestelyiden koordinointia varten pandemiaryhmän, joka koostuu yliopistojen opiskelijavalinnoista vastaavista asiantuntijoista. Pandemiaryhmä tukee vararehtoreita ratkaisujen tekemisessä, Suomala kertoo.

Yliopistojen yhteisenä tavoitteena on, että lukukausi saadaan käynnistettyä syksyllä tavanomaisen aikataulun mukaisesti. Yliopistot ovat sitoutuneet viemään opiskelijavalinnat läpi parhain mahdollisin keinoin nykyisessä yhteiskunnallisessa tilanteessa.

Lisätietoja:

Petri Suomala
Opetusvararehtorikokousten puheenjohtaja
Suomen yliopistojen rehtorineuvosto UNIFI ry
puh. +358 40 591 8044
petri.suomala@aalto.fi

Iris.ai järjestää ​joka kuukausi verkossa avoimen työpajan, jossa opastetaan Iris.ai -työkalujen käyttöön. Työpaja järjestetään joka kuukauden toisena torstaina, ensimmäisen kerran to 9.4. klo 16-17. 

Työpajojen aikataulut ja ilmoittautuminen: https://www.eventbrite.com/e/irisai-webinar-for-science-enthusiasts-researchers-students-tickets-101288462518%C2%A0​

Vaasan yliopistolla on pääsy Iris.ai:n Premium-versioon (https://the.iris.ai/), jota pääsee käyttämään luomalla palveluun käyttäjätunnuksen univaasa.fi, uva.fi tai uwasa.fi -sähköpostiosoitteella.

Lisätietoja: Hanna Erkinheimo, hanna.erkinheimo@tritonia.fi

Valvottu kypsyysnäyte

Jos et ole suorittanut aikaisemmin suomalaista korkeakoulututkintoa, tulee sinun osoittaa sekä kielitaito että perehtyneisyys oman opinnäytteesi alaan. Tällöin suoritat valvotun kypsyysnäytteen Zoomin välityksellä. Kypsyysnäytteeseen varattu aika on kaksi tuntia.

Jos valmistut huhtikuussa ja sinulle oli jo ehditty luomaan kypsyysnäyte EXAM-järjestelmään ennen sen sulkeutumista, saat suorittaa kypsyysnäytteen ensimmäisenä viikoilla 15 ja 16. Sinulle lähetetään erikseen sähköpostitse tietoa, milloin voit suorittaa kypsyysnäytteen.

Viikosta 17 alkaen kypsyysnäytteeseen voi ilmoittautua erikseen ilmoitettavan Webropol-linkin kautta.

Tiivistelmä

Jos olet suorittanut suomalaisen korkeakoulututkinnon jo aikaisemmin ja osoittanut kielitaidon toisessa tutkinnossa, osoitat nyt vain perehtyneisyyden oman opinnäytteen alaan. Tällöin kirjoitat erillisen tiivistelmän Osuvassa olevan ohjeistuksen mukaan ja palautat sen Moodleen.

Lisätietoja kypsyysnäytteen suorittamisesta poikkeusaikana sekä mm. linkit valvotun kypsyysnäytteen suorittamiseen liittyviin Webropol-lomakkeisiin löydät Opiskelijat-verkkosivuilta kohdasta Kypsyysnäyte poikkeusaikana.  

– Nyt ne paikat ja alueet, joissa on vedetty valokuituja, ottavat tässä yhden askeleen eteenpäin. Samaten ne henkilöt, jotka ovat hankkineet kykyjä ja taitoja teknologian käyttämiseen, ovat nyt paremmassa tilanteessa kuin muut. Pandemia koettelee yhteiskunnan ja yksilöiden muutoskestävyyttä.

Maaseutu sopii Luodon mukaan hyvin tietotyön tekemiseen, mutta se vaatii hyviä digitaalisia yhteyksiä. Vuoden 2019 kuluttajatutkimuksen mukaan 17 prosentilla Suomen kotitalouksista oli valokuitu ja 54 prosentilla kiinteä internetyhteys.

– Kriisitilanteessa kuitu on todella arvokas, kun liikennemäärät kasvavat nopeasti. Etumatka mobiiliyhteyteen on ilmeinen, Luoto sanoo.

Nopeiden verkkoyhteyksien olemassaolo vaikuttaakin suoraan yritysten ja asukkaiden sijainti- ja muuttopäätöksiin.

Voi muuttaa työkulttuuria

Meneillään oleva koronakriisi on tuonut myös hyvin selkeästi esiin asumisen ja olemisen monipaikkaisuuden ja kausiasumisen. Moni tekee juuri nytkin etätyötä maaseudun vapaa-ajan asunnollaan. Toki valtiovallan tiukat ohjeet kotona pysymisestä ja alueelliset liikkumisrajoitukset Uudeltamaalta muualle Suomeen vaikuttavat tähän hillitsevästi.

– Kyseessä on ennennäkemätön tilanne. Nyt havahdutaan siihen, mitä kaikkia töitä kannattaa viedä etäälle. Lähtökohtaisesti tietyt työtehtävät hoituvat paremmin rauhallisessa ja omatahtisessa työympäristössä. Tämä voi muuttaa koko työkulttuuria, arvioi Luoto.

Samaa mieltä on projektipäällikkö Heli Siirilä Vaasan yliopiston InnoLab-tutkimusalustalta. Hän siirtyi tekemään töitä etänä liki puolitoista vuotta sitten muutettuaan Kaustiselle kahden tunnin ajomatkan päähän yliopiston kampuksesta.

– Veikkaukseni on, että etätyö yleistyy ja työmatkustus vähenee. Kun tämä poikkeusaika on näin pitkä, ihmiset rutinoituvat etäkokouksiin ja tekniikan käyttöön. Etätöistä tulee sujuva osa arkipäivää. Aikaa ja rahaa säästyy. Monet esimiehetkin oppivat, mitä etätöiden tekeminen tarkoittaa, ja luottavat siihen, että myös etänä saadaan töitä aikaan.

Vinkkejä etätöihin

Maaseudun kuljetusten ja liikkumisen digiboksi -viestintähanketta ja MoveIT – vähähiiliset liikennepalvelut Vaasan seudulla 2030 -hankkeita pyörittävä Siirilä on jo etätöiden konkari. Monelle muulle etätyöt ovat kuitenkin uusi juttu. Siirilä neuvookin muistamaan, että etätyö ei tarkoita sitä, että työtä pitäisi tehdä vuorotta.

– Pitää katsoa itsensä perään, ettei tee liikaa. On pidettävä kellonajoista kiinni, milloin aloittaa työt ja milloin pitää taukoa. On muistettava pitää myös kunnon lounastauko.

Siirilän mukaan varsinkin päivän lopettaminen tulee hoitaa jämäkästi.

– Happihyppely tekee hyvää ja irrottaa työpäivästä.

Ergonomiaa ei saa unohtaa kotonakaan.

– Kannattaa järjestää työlle oma työpiste, jos se vain onnistuu. Ergonomia-asiat kannattaa ottaa kotona yhtä tosissaan kuin työpaikallakin.

Tritonian LibGuides-osioon on koottu Vaasan yliopiston kannalta relevantteja aineistoja osoitteeeseen: https://uva.libguides.com/avatut_aineistot

Pääsy avattuihin aineistoihin on tilapäinen ja sen kesto vaihtelee kustantajittain. Aineistoja ei ole viety Finnaan vaan linkkejä päivitetään em. sivulle.

Kansainvälinen kirjastokonsortioiden yhteenliittymä ICOLC ylläpitää listaa avatuista aineistoista omilla sivuillaan.

Lisätietoja: Hanna Erkinheimo, hanna.erkinheimo@tritonia.fi

Yliopistoilla on yhteensä satoja valintakokeita, jotka koskettavat kymmeniätuhansia hakijoita ja aiheuttavat suurten massojen liikkumista sekä eri alueilta saapuvien ihmisten kohtaamisia. Tämän takia yliopistojen opetusvararehtorit ovat päättäneet, että valinnat järjestetään kevään ja kesän 2020 aikana vaihtoehtoisilla, fyysistä kontaktia välttävillä tavoilla.

- Ymmärrämme hakijoiden vaikean tilanteen ja epävarmuuden, mutta terveys ei voi olla panoksena. Yksittäisiin koetilanteisiin osallistuu jopa tuhansia hakijoita, ja varotoimenpiteistä huolimatta kokeisiin liikkumisesta ja koetilanteista seuraa väistämättä huomattava määrä ihmiskontakteja. Hakijoiden ja yliopistojen henkilökunnan turvallisuutta ei näissä olosuhteissa pystytä takaamaan, sanoo Unifin opetusvararehtorikokousten puheenjohtaja Petri Suomala.

Yliopistot toteuttavat opiskelijavalinnat poikkeustilanteessa ottaen huomioon kunkin alan erityispiirteet ja pitäen kiinni alakohtaisista yhteisvalinnoista. Perinteisten valintakokeiden sijasta voidaan käyttää muita valinnan menettelyjä, kuten digitaalisia valintatapoja, verkkokursseja, todistusvalintaa tai avoimen yliopiston väylän valintaa. Pieniä valintakokeita voidaan tarkoin varotoimenpitein toteuttaa.

Yliopistojen yhteisenä tavoitteena on, että lukuvuosi 2020–2021 saadaan käynnistettyä syksyllä tavanomaisen aikataulun mukaisesti.

- Muutokset eivät edellytä hakijoilta tässä vaiheessa toimenpiteitä. Vaihtoehtoisissa tavoissa huomioidaan hakijan näkökulma ja kaikkien hakukelpoisten mahdollisuus tulla valituksi, Suomala toteaa.

Yliopistot tiedottavat muuttuneista valintatavoista huhtikuulle suunniteltujen valintakokeiden osalta mahdollisimman pian ja muutoin 30.4. mennessä. Tarkemmista koejärjestelyistä tiedotetaan ennen suunniteltuja kokeita. Muutoksista viestitään Opintopolussa sekä yhteisvalintojen ja korkeakoulujen omilla verkkosivuilla. Lisäksi hakijoita pyydetään seuraamaan Opintopolussa ilmoittamaansa sähköpostiosoitetta.

Kysymyksiä ja vastauksia opiskelijavalinnasta Unifin sivulla

Lisätietoja:

Petri Suomala
Opetusvararehtorikokousten puheenjohtaja
Suomen yliopistojen rehtorineuvosto UNIFI ry
puh. +358 40 591 8044

Annukka Jokipii
vararehtori
Vaasan yliopisto
puh. +358 29 449 8482